Teknisen kääntämisen tarkastelua: Lada Samaran korjaamokäsikirjan suomennos
KOSKI, KALEVI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOSKI, KALEVI
2005
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-25Tiivistelmä
Hakutermit:
Lada, tekninen, mäntä, autonasentaja, huolto-
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tekniseen, erityisesti ohjetekstien kääntämiseen vaikuttavia tekijöitä. Onnistuneena pidetään tutkimuksen näkökulmasta sellaista käännöstä, joka välittää tarvittavan informaation lähdekielestä kohdekieleen siten, että vastaanottaja ymmärtää sen vaivattomasti.
Tutkimusmateriaalina on venäjänkielinen Lada Samaran korjaamokäsikirja, sen suomennos sekä englannista käännetty korjaamokäsikirja ja saman automallin alun perin suomeksi kirjoitettu korjaamokäsikirja.
Teoriaosuudessa tarkastellaan sekä yleisesti kääntämiseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Reiss & Vermeer) että tekniseen viestintään ja tekniseen kääntämiseen vaikuttavia tekijöitä, (mm. Ingo, Varantola, Suojanen, Anderson). Teoriaosuudessa näkyy pyrkimys käytännönläheisyyteen, kuten koko tutkimuksessakin.
Tutkimuksen empiirinen osa jakaantuu venäjänkielisen korjaamokäsikirjan suomennoksesta poimittujen esimerkkien tarkasteluun ja autoalan ammattilaisten haastatteluun. Haastattelun materiaalina toimivat esimerkkitekstit, joita on jo käsitelty tutkimuksen alkupuolella. Ymmärtämisongelmia aiheuttaneet esimerkkitekstikatkelmat on poimittu suomennoksesta, ja niitä on käsitelty sekä kielellisien ominaisuuksien että niiden lukijalle aiheuttamien ongelmien suhteen. Kohdekielisen lukijan, joka on tässä tapauksessa useimmiten autonasentaja, ajattelutapa heijastuu selkeästi, mikä on tarkoituskin.
Selkeästi eniten ymmärtämisongelmia aiheuttivat väärin valitut käännösvastineet, jotka joissakin tapauksissa vaikeuttivat tekstin sisältämän informaation ymmärtämistä ja toisinaan estivät sen kokonaan. Myös suomen kielelle vieras ilmaisutapa vaikeutti ja hidasti ymmärtämistä, vaikka termit olisivat olleet käännöksessä oikeinkin. Haastattelututkimus tuki aiemmin tehtyjä havaintoja.
Suurin osa havaituista käännösongelmista olisi ollut vältettävissä tutkimalla suomenkielistä autonkorjausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on runsaasti saatavilla.
Lada, tekninen, mäntä, autonasentaja, huolto-
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tekniseen, erityisesti ohjetekstien kääntämiseen vaikuttavia tekijöitä. Onnistuneena pidetään tutkimuksen näkökulmasta sellaista käännöstä, joka välittää tarvittavan informaation lähdekielestä kohdekieleen siten, että vastaanottaja ymmärtää sen vaivattomasti.
Tutkimusmateriaalina on venäjänkielinen Lada Samaran korjaamokäsikirja, sen suomennos sekä englannista käännetty korjaamokäsikirja ja saman automallin alun perin suomeksi kirjoitettu korjaamokäsikirja.
Teoriaosuudessa tarkastellaan sekä yleisesti kääntämiseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Reiss & Vermeer) että tekniseen viestintään ja tekniseen kääntämiseen vaikuttavia tekijöitä, (mm. Ingo, Varantola, Suojanen, Anderson). Teoriaosuudessa näkyy pyrkimys käytännönläheisyyteen, kuten koko tutkimuksessakin.
Tutkimuksen empiirinen osa jakaantuu venäjänkielisen korjaamokäsikirjan suomennoksesta poimittujen esimerkkien tarkasteluun ja autoalan ammattilaisten haastatteluun. Haastattelun materiaalina toimivat esimerkkitekstit, joita on jo käsitelty tutkimuksen alkupuolella. Ymmärtämisongelmia aiheuttaneet esimerkkitekstikatkelmat on poimittu suomennoksesta, ja niitä on käsitelty sekä kielellisien ominaisuuksien että niiden lukijalle aiheuttamien ongelmien suhteen. Kohdekielisen lukijan, joka on tässä tapauksessa useimmiten autonasentaja, ajattelutapa heijastuu selkeästi, mikä on tarkoituskin.
Selkeästi eniten ymmärtämisongelmia aiheuttivat väärin valitut käännösvastineet, jotka joissakin tapauksissa vaikeuttivat tekstin sisältämän informaation ymmärtämistä ja toisinaan estivät sen kokonaan. Myös suomen kielelle vieras ilmaisutapa vaikeutti ja hidasti ymmärtämistä, vaikka termit olisivat olleet käännöksessä oikeinkin. Haastattelututkimus tuki aiemmin tehtyjä havaintoja.
Suurin osa havaituista käännösongelmista olisi ollut vältettävissä tutkimalla suomenkielistä autonkorjausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on runsaasti saatavilla.