Journalistin ohjeet mediaoikeudenkäyntien tuomioiden perusteena - katsaus keskusteluun journalistien ja oikeusoppineiden törmäyksestä
KARVINEN, TIINA (2005)
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14588
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14588
Tiivistelmä
Hakutermit:
sananvapaus, yksityisyys, journalismi, oikeus, mediaoikeudenkäynti
Pro gradu tutkielmassa perehdytään kahden ammattikunnan, journalistien ja oikeusoppineiden, ajautumiseen törmäyskurssille. Konfliktin taustalla on vuonna 1995 tehty perusoikeusuudistus, jossa yksityisyyden suoja nostettiin perusoikeudeksi sananvapauden rinnalle. Journalistit puolustivat sananvapautta ja pitivät oikeusoppineiden toimia sen uhkana, oikeusoppineet puolestaan halusivat lisää keinoja tiedotusvälineiden toiminnan hallitsemiseksi yksityisyyden suojaa laajentamalla. Vuonna 2001 Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksen niin sanotussa Nostokonepalvelujutussa, jossa tiedotusvälineen maksettavaksi tuomittiin historian suurimmat vahingonkorvaukset. Tuomion perusteina käytettiin Journalistin ohjeita. Kiista kiihtyi, koska journalistien mielestä ohjeiden tulkinnan yksinoikeus on Julkisen sanan neuvostolla.
Työssä kahden ammattikunnan ja kahden perusoikeuden välisiä suhteita analysoidaan kolmesta mediaoikeudenkäynnistä vuosina 1996-2002 tehtyjen lehtikirjoitusten ja oikeuden päätösten avulla. Aineistoa käsittelen erittelemällä sen sisältöä laadullisesti: jokaiselta artikkelilta ja pöytäkirjalta on kysytty, puolustetaanko vai vastustetaanko siinä sananvapautta tai yksityisyyden suojaa, mitä mieltä ollaan omasta ja toisesta ammattikunnasta sekä pitäisikö tuomioistuimissa käyttää Journalistin ohjeita vai ei. Vastausten perusteella muodostetaan kokonaiskuva keskustelun suunnista, tyylistä ja argumenteista.
Aineiston perusteella havaitaan, että kumpikin osapuoli haluaa samoja asioita, käytetyt argumentit vain ovat vastakkaisia. Ammattikunnat haluavat säilyttää demokraattisen yhteiskunnan, mutta samalla kummatkin myöntävät, ettei sananvapauden nimissä voi tehdä mitä vain.
Yksi keino ratkaista ammattikuntien toiminnan rajanveto oli Journalistin ohjeiden uudistaminen. Vuoden 2005 alussa voimaan tulleissa ohjeissa todetaan, että alan eettisten ohjeiden käyttö kuuluu vain journalismin itsesääntelyyn. Jotta yleisön luottamus molempiin ammattikuntiin säilyisi, tuomioistuinten olisi luovuttava Journalistin ohjeiden käytöstä tuomioiden perusteina ja journalistien toimittava eettisten sääntöjensä mukaisesti. Näiden keinojen avulla toden-näköisyys todellisen sananvapauden ja journalismin itsesääntelyn säilymiselle yhteiskunnassa olisi tulevaisuudessa korkeampi.
sananvapaus, yksityisyys, journalismi, oikeus, mediaoikeudenkäynti
Pro gradu tutkielmassa perehdytään kahden ammattikunnan, journalistien ja oikeusoppineiden, ajautumiseen törmäyskurssille. Konfliktin taustalla on vuonna 1995 tehty perusoikeusuudistus, jossa yksityisyyden suoja nostettiin perusoikeudeksi sananvapauden rinnalle. Journalistit puolustivat sananvapautta ja pitivät oikeusoppineiden toimia sen uhkana, oikeusoppineet puolestaan halusivat lisää keinoja tiedotusvälineiden toiminnan hallitsemiseksi yksityisyyden suojaa laajentamalla. Vuonna 2001 Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksen niin sanotussa Nostokonepalvelujutussa, jossa tiedotusvälineen maksettavaksi tuomittiin historian suurimmat vahingonkorvaukset. Tuomion perusteina käytettiin Journalistin ohjeita. Kiista kiihtyi, koska journalistien mielestä ohjeiden tulkinnan yksinoikeus on Julkisen sanan neuvostolla.
Työssä kahden ammattikunnan ja kahden perusoikeuden välisiä suhteita analysoidaan kolmesta mediaoikeudenkäynnistä vuosina 1996-2002 tehtyjen lehtikirjoitusten ja oikeuden päätösten avulla. Aineistoa käsittelen erittelemällä sen sisältöä laadullisesti: jokaiselta artikkelilta ja pöytäkirjalta on kysytty, puolustetaanko vai vastustetaanko siinä sananvapautta tai yksityisyyden suojaa, mitä mieltä ollaan omasta ja toisesta ammattikunnasta sekä pitäisikö tuomioistuimissa käyttää Journalistin ohjeita vai ei. Vastausten perusteella muodostetaan kokonaiskuva keskustelun suunnista, tyylistä ja argumenteista.
Aineiston perusteella havaitaan, että kumpikin osapuoli haluaa samoja asioita, käytetyt argumentit vain ovat vastakkaisia. Ammattikunnat haluavat säilyttää demokraattisen yhteiskunnan, mutta samalla kummatkin myöntävät, ettei sananvapauden nimissä voi tehdä mitä vain.
Yksi keino ratkaista ammattikuntien toiminnan rajanveto oli Journalistin ohjeiden uudistaminen. Vuoden 2005 alussa voimaan tulleissa ohjeissa todetaan, että alan eettisten ohjeiden käyttö kuuluu vain journalismin itsesääntelyyn. Jotta yleisön luottamus molempiin ammattikuntiin säilyisi, tuomioistuinten olisi luovuttava Journalistin ohjeiden käytöstä tuomioiden perusteina ja journalistien toimittava eettisten sääntöjensä mukaisesti. Näiden keinojen avulla toden-näköisyys todellisen sananvapauden ja journalismin itsesääntelyn säilymiselle yhteiskunnassa olisi tulevaisuudessa korkeampi.