Toimijan, tilan ja sukupuolen politisoituminen Lukas Moodyssonin elokuvassa Lilja 4-ever
VÄLINORO, MATLEENA (2005)
2005
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14582
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14582
Tiivistelmä
Hakutermit:
toimijuus, tila, sukupuoli, naiskauppa, prostituutio,politiikka
Tässä tutkielmassa tarkastelen toimijan, tilan ja sukupuolen saamia merkityksiä Lukas Moodyssonin naiskaupasta kertovassa elokuvassa Lilja 4-ever. Lähestyn elokuvaa poliittisena dokumenttina, joka on syntynyt keskelle yhteiskunnallista keskustelua prostituutiosta ja naiskaupasta. Tämä keskustelu voidaan nähdä erilaisina näkökulmina tai kehyksinä, jotka piirittävät elokuvaa ja jota vasten elokuvaa voi lukea. Olen määritellyt näkökulmat abolitionistiseksi, naisen toimijuuden kieltäväksi, sopimusteoreettiseksi, performatiiviseksi ja konfliktuaaliseksi näkökulmaksi. Oletukseni on, että elokuva muuttaa toimijuuden merkityksiä suhteessa mainitsemiini näkökulmiin.
Elokuvan analyysissä asetan teoreettiset käsitykset poliittisesta toimijuudesta, tiloista ja sukupuolesta keskustelemaan elokuvan kohtausten kanssa. Tutkin sitä, minkälaisena naisen toimijuus näyttäytyy elokuvassa erilaisten toimijuuden, tilan ja sukupuolen teorioiden valossa. Lähden oletuksesta, että poliittinen toimijuus on aina sukupuolistunutta ja kiinnittynyt konkreettisiin ja elettyihin tiloihin. Tila ei ole pelkästään fyysinen näyttämö tai tyhjiö, tila sekä mahdollistaa että rajoittaa toimintaa. Toimija näyttäytyy aina suhteessa toisiin ihmisiin julkisissa tiloissa, saaden aikaan jotakin uutta. Tähän Hannah Arendtin ajatukseen yhdistän Judith Butlerin käsityksen sukupuolen performatiivisuudesta.
Analyysistäni selvisi, että äärimmäisessä tilanteessa korostuvat erilaiset poliittisen toiminnan keinot, jotka syntyvät yllättävien tilanteiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Toiminnan keinoista keskeisiä ääritilanteissa ovat näennäinen mukautuminen alistajan intresseihin, sukupuolen ja tilan strateginen käyttö sekä hiljaisuuden ja vastalauseiden suuntaaminen toisiin toimijoihin. Naiskaupassa merkittäviä toimijuuden suhteita ovat naiskaupatun naisen ja asiakkaan sekä parittajan väliset suhteet. Näissä suhteissa neuvotellaan nimenomaan konfliktuaalisista toimijuuden merkityksistä. Analyyttisesti toimijuuden merkitykset voidaan jakaa proaktiiviseen, reaktiiviseen ja alistumisen toimijuuteen.
Naiskaupan tiloille on ominaista epätilamaisuus sekä julkisen ja yksityisen välisen jaon murtuminen. Naiskaupattu nainen pysyy julkisena, mutta asiakkaat ja parittajat saavat anonyymeistä epätiloista suojapaikan. Elokuva Lilja 4-ever sekä tuottaa käsityksiä poliittisesta toimijuudesta että rakentuu naiskaupasta käydyn keskustelun varaan. Elokuva osallistuu politiikan tilan tuottamiseen ja muuttamiseen, mutta tulee samalla vahvistaneeksi jo olemassa olevia valtarakenteita.
toimijuus, tila, sukupuoli, naiskauppa, prostituutio,politiikka
Tässä tutkielmassa tarkastelen toimijan, tilan ja sukupuolen saamia merkityksiä Lukas Moodyssonin naiskaupasta kertovassa elokuvassa Lilja 4-ever. Lähestyn elokuvaa poliittisena dokumenttina, joka on syntynyt keskelle yhteiskunnallista keskustelua prostituutiosta ja naiskaupasta. Tämä keskustelu voidaan nähdä erilaisina näkökulmina tai kehyksinä, jotka piirittävät elokuvaa ja jota vasten elokuvaa voi lukea. Olen määritellyt näkökulmat abolitionistiseksi, naisen toimijuuden kieltäväksi, sopimusteoreettiseksi, performatiiviseksi ja konfliktuaaliseksi näkökulmaksi. Oletukseni on, että elokuva muuttaa toimijuuden merkityksiä suhteessa mainitsemiini näkökulmiin.
Elokuvan analyysissä asetan teoreettiset käsitykset poliittisesta toimijuudesta, tiloista ja sukupuolesta keskustelemaan elokuvan kohtausten kanssa. Tutkin sitä, minkälaisena naisen toimijuus näyttäytyy elokuvassa erilaisten toimijuuden, tilan ja sukupuolen teorioiden valossa. Lähden oletuksesta, että poliittinen toimijuus on aina sukupuolistunutta ja kiinnittynyt konkreettisiin ja elettyihin tiloihin. Tila ei ole pelkästään fyysinen näyttämö tai tyhjiö, tila sekä mahdollistaa että rajoittaa toimintaa. Toimija näyttäytyy aina suhteessa toisiin ihmisiin julkisissa tiloissa, saaden aikaan jotakin uutta. Tähän Hannah Arendtin ajatukseen yhdistän Judith Butlerin käsityksen sukupuolen performatiivisuudesta.
Analyysistäni selvisi, että äärimmäisessä tilanteessa korostuvat erilaiset poliittisen toiminnan keinot, jotka syntyvät yllättävien tilanteiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Toiminnan keinoista keskeisiä ääritilanteissa ovat näennäinen mukautuminen alistajan intresseihin, sukupuolen ja tilan strateginen käyttö sekä hiljaisuuden ja vastalauseiden suuntaaminen toisiin toimijoihin. Naiskaupassa merkittäviä toimijuuden suhteita ovat naiskaupatun naisen ja asiakkaan sekä parittajan väliset suhteet. Näissä suhteissa neuvotellaan nimenomaan konfliktuaalisista toimijuuden merkityksistä. Analyyttisesti toimijuuden merkitykset voidaan jakaa proaktiiviseen, reaktiiviseen ja alistumisen toimijuuteen.
Naiskaupan tiloille on ominaista epätilamaisuus sekä julkisen ja yksityisen välisen jaon murtuminen. Naiskaupattu nainen pysyy julkisena, mutta asiakkaat ja parittajat saavat anonyymeistä epätiloista suojapaikan. Elokuva Lilja 4-ever sekä tuottaa käsityksiä poliittisesta toimijuudesta että rakentuu naiskaupasta käydyn keskustelun varaan. Elokuva osallistuu politiikan tilan tuottamiseen ja muuttamiseen, mutta tulee samalla vahvistaneeksi jo olemassa olevia valtarakenteita.