Kurdit Turussa. Yhteisöllisyyden rakentuminen diasporassa
LEHTONEN, ELINA (2005)
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14575
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14575
Tiivistelmä
Hakutermit:
kurdit, pakolaiset, kotoutuminen, yhteisö
Tutkielmani käsittelee Turussa asuvien kurdien yhteisöllisyyden rakentumista yksilötason näkemyksistä käsin tarkasteltuna. Tutkimuskysymykseni tarkemmin sanottuna ovat seuraavat: Minkälainen on kurdien yhteisö Turussa? Mitkä ovat yhteisöllisyyttä tukevat ja hajottavat elementit? Mitkä asiat ovat yhteisyyden perustana? Millaisia ryhmärajoja oman yhteisön sisällä tehdään ja minkä asioiden suhteen? Miten yhteisön ulkorajat määrittyvät? Miten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa uusinnetaan yhteisyyttä?
Maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, joten tietoa heistä tarvitaan aikaisempaa enemmän. Tietoa tarvitsevat paitsi viranomaiset maahanmuuttopolitiikkaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan, myös laajempi yleisö, jonka suvaitsevaisuuden lisääntyminen olisi omiaan helpottamaan maahanmuuttajien kotoutumista. Myös itse tutkittavassa kohderyhmässä jotkut ovat kertoneet olevansa kiinnostuneita tutkielmastani.
Tutkielmaa varten olen haastatellut 17 aikuisikäistä, Turussa tai sen naapuripaikkakunnalla asuvaa kurdia, jotka kaikki ovat ensimmäisen polven siirtolaisia, useimmat pakolaistaustaisia. Mukana on lisäksi sekundaariaineistona pätkiä vapaamuotoisista keskusteluista muidenkin kuin varsinaisten haastateltavien kanssa sekä kuvausta kurdien Newroz-juhlasta. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analysoin temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Näkökulmani aineistoon on väljän konstruktionistinen.
Keskeisimpiä havaintojani ovat yhteisön jatkuva ajallinen ja maantieteellinen muutostila. Turkuun ja sieltä pois tapahtuu jatkuvaa muuttoliikettä. Yhteisö muuttuu myös ajallisesti. Jatkuvasti saapuu Kurdistanista uusia henkilöitä, kauemmin Suomessa olleet ”suomalaistuvat” ja toisen polven siirtolaisten osuus kasvaa. Useimpien haaveissa elää ajatus paluusta kotimaahan. Kurdi-identiteetti vaikuttaa olevan vahva. Kurdilaisuuden tärkein määrittäjä suhteessa alkuperäisvaltioiden valtaväestöön on oma kieli. Kurdin kielen säilyminen ja siirtyminen lapsille koetaan tärkeänä. Suhteessa suomalaisiin kurdilaisuuteen liitetään perhearvot, ihmiskeskeisyys, sosiaalisuus ja seurallisuus. Suomalaisuuteen liitetään yksinäisyys, vetäytyvyys ja työkeskeisyys. Uskonnon merkitys elämässä vaihteli huomattavasti henkilöittäin. Useimmat olivat hyvin pitkälle maallistuneita ja suhtautuivat uskontoon joko välinpitämättömästi tai kielteisesti. Osalle se oli luonnollinen osa kulttuuritaustaa, eräälle kattava elämäntapa. Kaikki korostivat olevansa maltillisia ja halusivat irtisanoutua pienen vähemmistön radikalismista. Haastateltavani kertoivat tuntevansa ainakin pintapuolisesti lähes kaikki Turussa asuvat kurdit. Sosiaalinen kanssakäyminen on siten tasapainoilua avoimuuden ja pidättyvyyden välillä. Yhteisyyden tunnetta vaikeuttavat Kurdistaniin kohdistuva politiikka jakaa yhteisöä pienempiin ryhmiin poliittisen suuntautuneisuuden mukaan, ja vaikuttaa jonkin verran henkilösuhteisiin. Kurdit seuraavat tarkasti Kurdistanin uutisia ja pitävät yhteyttä monin tavoin Kurdistaniin samoin kuin eri puolilla maailmaa asuviin sukulaisiinsa ja ystäviinsä. Paikallinen ja globaali kietoutuvat yhteen. Yhdistys järjestää vuosittain kurdien kansanjuhlan Newrozin. Keväällä 2004 Turussa Newroziin osallistui useita satoja henkilöitä. Newrozin vietto on eräs tapa luoda yhteisyyden tunnetta ja vaalia kurdikulttuuria.
kurdit, pakolaiset, kotoutuminen, yhteisö
Tutkielmani käsittelee Turussa asuvien kurdien yhteisöllisyyden rakentumista yksilötason näkemyksistä käsin tarkasteltuna. Tutkimuskysymykseni tarkemmin sanottuna ovat seuraavat: Minkälainen on kurdien yhteisö Turussa? Mitkä ovat yhteisöllisyyttä tukevat ja hajottavat elementit? Mitkä asiat ovat yhteisyyden perustana? Millaisia ryhmärajoja oman yhteisön sisällä tehdään ja minkä asioiden suhteen? Miten yhteisön ulkorajat määrittyvät? Miten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa uusinnetaan yhteisyyttä?
Maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, joten tietoa heistä tarvitaan aikaisempaa enemmän. Tietoa tarvitsevat paitsi viranomaiset maahanmuuttopolitiikkaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan, myös laajempi yleisö, jonka suvaitsevaisuuden lisääntyminen olisi omiaan helpottamaan maahanmuuttajien kotoutumista. Myös itse tutkittavassa kohderyhmässä jotkut ovat kertoneet olevansa kiinnostuneita tutkielmastani.
Tutkielmaa varten olen haastatellut 17 aikuisikäistä, Turussa tai sen naapuripaikkakunnalla asuvaa kurdia, jotka kaikki ovat ensimmäisen polven siirtolaisia, useimmat pakolaistaustaisia. Mukana on lisäksi sekundaariaineistona pätkiä vapaamuotoisista keskusteluista muidenkin kuin varsinaisten haastateltavien kanssa sekä kuvausta kurdien Newroz-juhlasta. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analysoin temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Näkökulmani aineistoon on väljän konstruktionistinen.
Keskeisimpiä havaintojani ovat yhteisön jatkuva ajallinen ja maantieteellinen muutostila. Turkuun ja sieltä pois tapahtuu jatkuvaa muuttoliikettä. Yhteisö muuttuu myös ajallisesti. Jatkuvasti saapuu Kurdistanista uusia henkilöitä, kauemmin Suomessa olleet ”suomalaistuvat” ja toisen polven siirtolaisten osuus kasvaa. Useimpien haaveissa elää ajatus paluusta kotimaahan. Kurdi-identiteetti vaikuttaa olevan vahva. Kurdilaisuuden tärkein määrittäjä suhteessa alkuperäisvaltioiden valtaväestöön on oma kieli. Kurdin kielen säilyminen ja siirtyminen lapsille koetaan tärkeänä. Suhteessa suomalaisiin kurdilaisuuteen liitetään perhearvot, ihmiskeskeisyys, sosiaalisuus ja seurallisuus. Suomalaisuuteen liitetään yksinäisyys, vetäytyvyys ja työkeskeisyys. Uskonnon merkitys elämässä vaihteli huomattavasti henkilöittäin. Useimmat olivat hyvin pitkälle maallistuneita ja suhtautuivat uskontoon joko välinpitämättömästi tai kielteisesti. Osalle se oli luonnollinen osa kulttuuritaustaa, eräälle kattava elämäntapa. Kaikki korostivat olevansa maltillisia ja halusivat irtisanoutua pienen vähemmistön radikalismista. Haastateltavani kertoivat tuntevansa ainakin pintapuolisesti lähes kaikki Turussa asuvat kurdit. Sosiaalinen kanssakäyminen on siten tasapainoilua avoimuuden ja pidättyvyyden välillä. Yhteisyyden tunnetta vaikeuttavat Kurdistaniin kohdistuva politiikka jakaa yhteisöä pienempiin ryhmiin poliittisen suuntautuneisuuden mukaan, ja vaikuttaa jonkin verran henkilösuhteisiin. Kurdit seuraavat tarkasti Kurdistanin uutisia ja pitävät yhteyttä monin tavoin Kurdistaniin samoin kuin eri puolilla maailmaa asuviin sukulaisiinsa ja ystäviinsä. Paikallinen ja globaali kietoutuvat yhteen. Yhdistys järjestää vuosittain kurdien kansanjuhlan Newrozin. Keväällä 2004 Turussa Newroziin osallistui useita satoja henkilöitä. Newrozin vietto on eräs tapa luoda yhteisyyden tunnetta ja vaalia kurdikulttuuria.