Eettinen kasvatus. Vanhempien käsityksiä eettisestä kasvatuksesta lasten varhaisvuosina ja käsityksiin vaikuttavia tekijöitä
KOKKONEN, PÄIVI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOKKONEN, PÄIVI
2005
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-07Tiivistelmä
Hakutermit:
eettinen kasvatus, etiikka, moraali, arvot, hyveet, ihmiskäsitys, varhaiskasvatus, esiopetus, fenomenografia
Tutkimuksessa selvitetään päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä eettisestä kasvatuksesta. Vanhemmat kuvailevat eettisen kasvatuksen luonnetta, esittävät yhteistyötoivomuksia päiväkotityöntekijöille ja pohtivat 2000 -luvun kasvatushaasteita vertaamalla nykyajan kasvatustapoja oman lapsuutensa aikaan.
Tapaustutkimuksen kohderyhmä koostuu yhden päiväkotilapsiryhmän (15 perhettä) vanhemmista. Tutkimusaineisto perustuu kuuden vastauslomakkeen (6-12 vanhempaa) informaatioon, sillä ryhmähaastattelut eivät toteutuneet osallistujien puutteesta johtuen. Aineiston käsittely on pitkälti ilmaisujen ja merkitysten tulkintaa. Tutkimustulokset ovat viitteellisiä.
Vanhempien näkemyksissä eettinen kasvatus määrittyy hyveiden kautta, ja kasvatuksen lähtökohtana on vuorisaarnan Kultainen sääntö. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on saada lapsi ymmärtämään oikean ja väärän ero ja oivaltamaan, että teoilla on aina seuraamuksensa. Vanhemmat toivovat tietoa lastensa päiväkotiarjesta ja mahdollisuutta keskustella päiväkodin työntekijöiden kanssa kasvatuksen yhteisistä pelisäännöistä. Vanhemmat kokevat lapsen kasvuympäristön muuttuneen, samoin ihmisten elämäntavan. Lapset tarvitsevat aikuisen mallia soveliaan käyttäytymisen opettelussa.
Kunnallisen päivähoidon tavoitteissa määritellään eettinen kasvatus, mutta pikkulasten eettinen kasvatus toteutuu lähinnä tapakasvatuksena. Eettiseen kasvatukseen kuuluu oikean ja hyvän pohdinta, arvioinnit moraalisten arkiratkaisujemme kohtuudesta ja oikeudellisuudesta. Muuttuvassa maailmassa arvo-osaaminen on korostuva taito ja kriittisyys nouseva arvo.
Tutkimuksen tarkoituksena on laajentaa yhteiskunnassa virinnyttä arvo- ja eettisyyskeskustelua myös varhaiskasvatuksen alueelle. Tutkimuksen kokoamat näkemykset ovat hyödynnettävissä niin koti- kuin ammattikasvattajien kasvatuskeskusteluihin ja kasvatuksen arkityöhön.
eettinen kasvatus, etiikka, moraali, arvot, hyveet, ihmiskäsitys, varhaiskasvatus, esiopetus, fenomenografia
Tutkimuksessa selvitetään päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä eettisestä kasvatuksesta. Vanhemmat kuvailevat eettisen kasvatuksen luonnetta, esittävät yhteistyötoivomuksia päiväkotityöntekijöille ja pohtivat 2000 -luvun kasvatushaasteita vertaamalla nykyajan kasvatustapoja oman lapsuutensa aikaan.
Tapaustutkimuksen kohderyhmä koostuu yhden päiväkotilapsiryhmän (15 perhettä) vanhemmista. Tutkimusaineisto perustuu kuuden vastauslomakkeen (6-12 vanhempaa) informaatioon, sillä ryhmähaastattelut eivät toteutuneet osallistujien puutteesta johtuen. Aineiston käsittely on pitkälti ilmaisujen ja merkitysten tulkintaa. Tutkimustulokset ovat viitteellisiä.
Vanhempien näkemyksissä eettinen kasvatus määrittyy hyveiden kautta, ja kasvatuksen lähtökohtana on vuorisaarnan Kultainen sääntö. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on saada lapsi ymmärtämään oikean ja väärän ero ja oivaltamaan, että teoilla on aina seuraamuksensa. Vanhemmat toivovat tietoa lastensa päiväkotiarjesta ja mahdollisuutta keskustella päiväkodin työntekijöiden kanssa kasvatuksen yhteisistä pelisäännöistä. Vanhemmat kokevat lapsen kasvuympäristön muuttuneen, samoin ihmisten elämäntavan. Lapset tarvitsevat aikuisen mallia soveliaan käyttäytymisen opettelussa.
Kunnallisen päivähoidon tavoitteissa määritellään eettinen kasvatus, mutta pikkulasten eettinen kasvatus toteutuu lähinnä tapakasvatuksena. Eettiseen kasvatukseen kuuluu oikean ja hyvän pohdinta, arvioinnit moraalisten arkiratkaisujemme kohtuudesta ja oikeudellisuudesta. Muuttuvassa maailmassa arvo-osaaminen on korostuva taito ja kriittisyys nouseva arvo.
Tutkimuksen tarkoituksena on laajentaa yhteiskunnassa virinnyttä arvo- ja eettisyyskeskustelua myös varhaiskasvatuksen alueelle. Tutkimuksen kokoamat näkemykset ovat hyödynnettävissä niin koti- kuin ammattikasvattajien kasvatuskeskusteluihin ja kasvatuksen arkityöhön.