Tarpeiden kartoittaminen osaamisen kehittämisessä

Abstract

Hakutermit:

osaaminen, kyselytutkimus, henkilöstön kehittäminen, koulutus- ja kehittämistarve, tarpeiden kartoittaminen

Henkilöstön kehittämisestä on tulossa yhä tärkeämpi tekijä yritysten hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle ja siihen investoidaan yhä enemmän. Jotta henkilöstön kehittämistoimenpiteisiin käytetyistä aika-, raha- ja henkilöresursseista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, on olennaista toimenpiteiden kohdistaminen yrityksen tavoitteiden kannalta tärkeimpiin osaamistarpeisiin. Tämä edellyttää, että on määritelty, minkälainen osaaminen on keskeistä yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kartoitettu, millä tasolla osaaminen tärkeiksi katsotuilla alueilla on. Ennen kehittämistoimenpiteiden aloittamista on siis tiedettävä lähtötaso.

Tutkimus käsittelee johtotason henkilöiden koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittamista viidellä projektissa määritellyllä osaamisalueella. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kohdeorganisaation, Rautaruukki Oyj:n, tarpeiden kartoitusprosessia sekä prosessissa kehitetyn kyselyn onnistumisen kannalta että osaamisen kehittämistarpeiden selvittämisen kannalta. Prosessissa kehitetty kysely pohjautuu kohdeorganisaatiossa vuonna 2003 suoritetussa tarpeiden kartoituksessa käytettyyn kyselyyn. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsitellään kyselymenetelmän soveltamista tarpeiden kartoitukseen, henkilöstön kehittämistä pääpiirteittäin sekä tarpeiden kartoittamista henkilöstön kehittämisessä.

Tutkimusaineisto koostui kuvailevasta ja tilastollisesta osasta. Kuvaileva aineisto koostui pääosin haastatteluista, jotka tehtiin kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa ja esitutkimuksessa. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää, mitkä osaamisalueet ja asiat ovat keskeisiä tutkimuksen kohderyhmälle, eli yrityksessä työskenteleville päälliköille ja avainhenkilöille. Tilastollinen aineisto on kerätty tarpeiden kartoituksessa käytetyllä kyselyllä, jolla selvitettiin kohderyhmän osaamisen tasoa määritellyillä osaamisalueilla sekä heidän omaa käsitystä osaamisestaan.

Tutkimuksen tuloksena voitiin erottaa määritellyistä osaamisalueista ne, joissa osaaminen oli erityisen vahvaa, sekä ne, joiden kehittämiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota jatkossa hieman aiempaa enemmän. Tuloksista tehtiin jokaiselle vastaajalle henkilökohtaiset yhteenvedot, joita voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia tehtäessä. Kyselyn kehittämisprosessi on myös ollut kehittävää jo itsessään, sillä prosessin aikana on pohdittu kohdeorganisaation vahvuuksia, kehittämistarpeita ja tärkeimpiä osaamisalueita nyt ja tulevaisuudessa, sekä uuden liiketoimintamallin asettamia vaatimuksia.