Finanssialan konglomeraattien valvonta

Abstract

Hakutermit:

konglomeraatti, finanssiryhmittymä, valvonta, Vakuutusvalvontavirasto, Rahoitustarkastus

Vakuutus- ja pankkitoimialoilla on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittäviä muutoksia. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien toiminta on kansainvälistynyt, toimialojen sääntely vähentynyt ja riskienhallinnan merkitys korostunut. Eräs tapahtuneiden muutosten ilmenemismuoto on yritysjärjestelyjen tapahtuminen. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien muodostamien finanssiryhmittymien avulla on pyritty niin sanottuihin finanssitavarataloihin. Ryhmittymien muodostumisella on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Valvontaa suorittaville viranomaisille ryhmittymien valvonta on tuonut lisää haasteita.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla finanssialan konglomeraattien valvontaa Suomessa. Tämä on siis tutkimuksen pääongelma. Sen alle sijoittuvat tutkimuksen alaongelmat: mitkä viranomaiset valvovat finanssialan konglomeraatteja, mitkä ovat olennaisimmat valvontaan vaikuttavat säännökset ja niiden sisältö sekä miten konglomeraattien valvonta on Suomessa kehittynyt ja miten se tulee kehittymään. Lisäksi tutkimuksen taustaongelmia ovat konglomeraatin määritelmä, konglomeraatteja puoltavien ja vastustavien seikkojen selvittäminen sekä konglomeraatti-ilmiön kehitys ja nykytila Suomessa. Taustaongelmien selvittämisen avulla on helpompi löytää ratkaisuja alaongelmiin ja varsinaiseen pääongelmaan, sekä myös ymmärtää näitä ratkaisuja. Näiden eri ongelma-alueiden selvittyä, on tutkimuksessa koossa ne osat, joista konglomeraattien valvonta muodostuu.

Konglomeraattien valvonnan lähtökohta on toimialakohtainen valvonta, jota lisävalvonnalla täydennetään. Valvonnassa korostuu valvovien viranomaisten, Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen, yhteistyö, tietojenvaihto sekä ryhmittymän taloudellisen aseman valvonta. Perusoletus on, että vakuutus- ja rahoitustoimialojen integraatio etenee, mikä aiheuttaa myös valvonnan ja sääntelyn yhtenäistämiselle paineita niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat lukuisat koti- ja ulkomaiset artikkelit aiheesta, muutamat selvitykset, valtiovarainministeriön työryhmämuistiot sekä Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijoiden työpaperit. Lainsäädännöllisestä lähdeaineistosta tärkeimmät ovat laki vakuutus- ja rahoitusryhmittymien valvonnasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi finanssiryhmittymiin kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta. Tärkeässä osassa ovat myös tutkimuksessa suoritetut asiantuntijahaastattelut.