Kommentoijia, ohjattavia kohteita ja sivustaseuraajia. Kansalaisten asema uutisten toimijoina hoivaamiseen sekä rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä uutisissa.
TANSKANEN, LEENA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TANSKANEN, LEENA
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2005-03-02Tiivistelmä
Hakutermit:
uutinen, kansalainen, kansalaisjournalismi, pääsy, demokratia
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tavallisten kansalaisten asemaa uutisten toimijoina teemoiltaan erilaisissa uutisissa. Kansalaisten asemaa tarkastellaan yhtäältä lasten-, vanhusten-, ja sairaanhoitoon liittyvissä hoivauutisissa ja toisaalta rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä uutisissa. Tutkimusaineistona on kahdessa maakuntalehdessä, Keskipohjanmaassa ja Aamulehdessä kevään ja kesän 2004 aikana julkaistuja uutisia.
Journalismitutkimuksen mukaan kansalaiset ovat uutisissa aliedustettuina. He näkyvät useimmin pehmeissä, mutta harvemmin kovissa, kuten maankäyttöä käsittelevissä uutisissa. Journalismissa tulisi silti huomioida, että kummankin kaltaiset uutiset ovat kansalaisille yhtä merkityksekkäitä ja heillä voi olla asioista päätöksentekoa kehittäviä mielipiteitä.
Tutkimuksen taustalla on kansalaisjournalistinen ajatus siitä, että tavallisia ihmisiä tulee osallistaa julkiseen keskusteluun silloin, kun käsiteltävänä ovat heidän elämäänsä tai ympäristöönsä läheisesti liittyvät asiat. Kansalaisten mielipiteiden julkinen näkyvyys esimerkiksi uutisissa voi edesauttaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan käytännössä.
Kansalaisten aseman tarkastelussa on käytetty metodeina narratologiaa ja diskurssianalyysiä. Narratologian avulla on tarkasteltu uutisten muotorakennetta, toimijoita, puheen esittämistä ja näiden suhteita. Diskurssianalyysiä on käytetty apuna kielellisen kehyksen, eli kansalaisiin kohdistuvien puhetapojen ja kielen sekä niiden merkityksen havainnoimisessa.
Empiirinen analyysi osoittaa, että kansalaiset esiintyvät aktiivisina useammin hoivaamiseen kuin rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä uutisissa, joissa heitä ei joko näy lainkaan tai joissa he ovat selkeästi sivustaseuraajien asemassa. Hoivauutisissa yksittäisten aiheiden käsittelyn jatkuminen prosessina toi kansalaisia aktiivisiksi toimijoiksi julkisuuteen, ja he saattoivat näin saada mahdollisuuden vaikuttaa asioiden kulkuun todellisuudessa. Aktiivisina esiintyvät kansalaiset olivat useimmiten vallitsevien tilanteiden kommentoijia tai esimerkkitapauksia.
Jatkossa voisi tutkia lähemmin, millaista roolia julkisuudessa kansalaiset itse toivovat ja mitä he oman alueensa päivälehdeltä odottavat. Tämä voisi synnyttää ajatuksia myös maakuntalehtien tehtävistä nykyään.
uutinen, kansalainen, kansalaisjournalismi, pääsy, demokratia
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tavallisten kansalaisten asemaa uutisten toimijoina teemoiltaan erilaisissa uutisissa. Kansalaisten asemaa tarkastellaan yhtäältä lasten-, vanhusten-, ja sairaanhoitoon liittyvissä hoivauutisissa ja toisaalta rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä uutisissa. Tutkimusaineistona on kahdessa maakuntalehdessä, Keskipohjanmaassa ja Aamulehdessä kevään ja kesän 2004 aikana julkaistuja uutisia.
Journalismitutkimuksen mukaan kansalaiset ovat uutisissa aliedustettuina. He näkyvät useimmin pehmeissä, mutta harvemmin kovissa, kuten maankäyttöä käsittelevissä uutisissa. Journalismissa tulisi silti huomioida, että kummankin kaltaiset uutiset ovat kansalaisille yhtä merkityksekkäitä ja heillä voi olla asioista päätöksentekoa kehittäviä mielipiteitä.
Tutkimuksen taustalla on kansalaisjournalistinen ajatus siitä, että tavallisia ihmisiä tulee osallistaa julkiseen keskusteluun silloin, kun käsiteltävänä ovat heidän elämäänsä tai ympäristöönsä läheisesti liittyvät asiat. Kansalaisten mielipiteiden julkinen näkyvyys esimerkiksi uutisissa voi edesauttaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan käytännössä.
Kansalaisten aseman tarkastelussa on käytetty metodeina narratologiaa ja diskurssianalyysiä. Narratologian avulla on tarkasteltu uutisten muotorakennetta, toimijoita, puheen esittämistä ja näiden suhteita. Diskurssianalyysiä on käytetty apuna kielellisen kehyksen, eli kansalaisiin kohdistuvien puhetapojen ja kielen sekä niiden merkityksen havainnoimisessa.
Empiirinen analyysi osoittaa, että kansalaiset esiintyvät aktiivisina useammin hoivaamiseen kuin rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä uutisissa, joissa heitä ei joko näy lainkaan tai joissa he ovat selkeästi sivustaseuraajien asemassa. Hoivauutisissa yksittäisten aiheiden käsittelyn jatkuminen prosessina toi kansalaisia aktiivisiksi toimijoiksi julkisuuteen, ja he saattoivat näin saada mahdollisuuden vaikuttaa asioiden kulkuun todellisuudessa. Aktiivisina esiintyvät kansalaiset olivat useimmiten vallitsevien tilanteiden kommentoijia tai esimerkkitapauksia.
Jatkossa voisi tutkia lähemmin, millaista roolia julkisuudessa kansalaiset itse toivovat ja mitä he oman alueensa päivälehdeltä odottavat. Tämä voisi synnyttää ajatuksia myös maakuntalehtien tehtävistä nykyään.