NAISRUUMIIN TUOTTAMINEN TERVEYSAIKAKAUSLEHDESSÄ
MÄKI-KUUTTI, ANNA-MARIA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKI-KUUTTI, ANNA-MARIA
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2005-03-02Tiivistelmä
Hakutermit:
pro gradu -tutkielma, terveysjournalismi, naistutkimus, ruumis, sukupuoli
Tutkielmassa tarkastellaan naisruumiin tuottamista ja sukupuolittunutta toimijuutta terveysaikakauslehdessä. Mielenkiinto keskittyy niihin diskursiivisiin ja representatiivisiin keinoihin, joilla naisruumista merkityksellistetään ja kuinka sukupuoli kytkeytyy toimijuuteen. Ruumiillisuuden ja toimijuuden tarkastelussa huomioidaan naisten väliset erot eikä naisia tarkastella yhtenä ryhmänä vaan yksittäisinä esityksinä, performatiiveina. Tutkimusongelman voi tiivistää seuraaviksi osa-alueiksi: 1. naisruumiin ja -toimijuuden tuottaminen Kotilääkäri-lehdessä ja 2. ne sukupuoliteknologiset keinot (diskurssit, representaatiot, faktuaalistamisstrategiat), joilla se tässä geneerisessä kontekstissa tapahtuu.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat laajasti ottaen konstruktionistinen tieteellisen tiedon sosiologia ja sosiaalisten representaatioiden teoria, tarkemmin naistutkimuksen performatiivinen suuntaus ja terveysviestinnän tutkimuksen kulttuurilinja. Konstruktionistinen ajattelu lähtee siitä, että kielenkäytöllä tuotetaan sosiaalista todellisuutta ja valtarakenteita. Kun terveyslehti kuvaa artikkeleissaan naishahmoja, se samalla luo käsityksiä terveydestä ja naisruumiillisuudesta. Ruumis on tässä määritelty diskursiivisesti ja ruumiinfenomenologisesti. Se ei tarkoita biologisen tai anatomisen ruumiin kieltämistä, vaan ruumiillisuuden tarkastelua toisin: kielellisen tuottamisen ja elämisen kautta. Kokeva ruumis ja sen muisti kantavat mukanaan niitä merkityksiä ja arvoja, joita subjekti ja ympäristö sille antavat. Tutkijan tehtävä tässä tutkielmassa on naisruumiillisuuden vallitsevien esitystapojen ja niiden takana vaikuttavien ideologioiden näkyväksi tekeminen, marginaalien tunnustelu, niiden yli ja ohi katsominen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, joka hyödyntää Julia Kristevan puhuvan subjektin teoriaa symbolisesta, semioottisesta ja teettisestä. Empiirisen tutkimusaineiston perusjoukko muodostuu Kotilääkäri-lehden vuosikerran 2001 pitkistä aikakauslehtiartikkeleista (N=120). Tarkempaan lähilukuun on valittu neljätoista (14) naiseritystä avainartikkelia, jotka käsittelevät naisten terveyttä, sairautta, ihmissuhteita ja psykologiaa.
Eniten artikkeleissa tuotetaan toisten ihmisten kautta määrittyvää äitiruumista. Toiseksi eniten aineistosta löytyy emootioidensa kautta merkityksellistyvää hysteriaruumista sekä lääketieteellisenä kohturuumiina (fysiologisena objektina) tuottuvaa naisruumista. Harvinaisimpia naisruumiin representaatioita ovat aktiiviset, subjektina esitetyt kokemusruumis ja ajatusruumis. Erilaisia naisruumiita tuottavat diskurssit on nimetty yhteisölliseksi, lääketieteelliseksi, yksilöpsykologiseksi, valtafunktionaaliseksi ja kriittiseksi.
Tutkimuksessa vahvistuu se yleinen käsitys, että elämme medikalisoituneessa yhteiskunnassa, jossa lääketieteellä on runsaasti valtaa määritellä sosiaalista todellisuutta. Terveyden ja sairauden teemojen suosio mediassa tuottaa merkittävällä tavalla myös sukupuolten välisiä suhteita ja naisruumista. Terveysaikakauslehdessä lääketieteen objektivoiva auktoriteetti kiinnitetään kuitenkin usein muihin puhetapoihin. Tällöin sukupuoli-ideologia luonnollistuu arkijärjeksi ja suosii ajattelutapaa, jossa Naiseus tai Miehuus näyttää luonnon antamalta. Perinteisessä terveysaikakauslehdessä kriittinen merkitystuotanto ja vastakarvaan luenta on mahdollinen mutta ei etusijalle asettuva skenaario.
pro gradu -tutkielma, terveysjournalismi, naistutkimus, ruumis, sukupuoli
Tutkielmassa tarkastellaan naisruumiin tuottamista ja sukupuolittunutta toimijuutta terveysaikakauslehdessä. Mielenkiinto keskittyy niihin diskursiivisiin ja representatiivisiin keinoihin, joilla naisruumista merkityksellistetään ja kuinka sukupuoli kytkeytyy toimijuuteen. Ruumiillisuuden ja toimijuuden tarkastelussa huomioidaan naisten väliset erot eikä naisia tarkastella yhtenä ryhmänä vaan yksittäisinä esityksinä, performatiiveina. Tutkimusongelman voi tiivistää seuraaviksi osa-alueiksi: 1. naisruumiin ja -toimijuuden tuottaminen Kotilääkäri-lehdessä ja 2. ne sukupuoliteknologiset keinot (diskurssit, representaatiot, faktuaalistamisstrategiat), joilla se tässä geneerisessä kontekstissa tapahtuu.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat laajasti ottaen konstruktionistinen tieteellisen tiedon sosiologia ja sosiaalisten representaatioiden teoria, tarkemmin naistutkimuksen performatiivinen suuntaus ja terveysviestinnän tutkimuksen kulttuurilinja. Konstruktionistinen ajattelu lähtee siitä, että kielenkäytöllä tuotetaan sosiaalista todellisuutta ja valtarakenteita. Kun terveyslehti kuvaa artikkeleissaan naishahmoja, se samalla luo käsityksiä terveydestä ja naisruumiillisuudesta. Ruumis on tässä määritelty diskursiivisesti ja ruumiinfenomenologisesti. Se ei tarkoita biologisen tai anatomisen ruumiin kieltämistä, vaan ruumiillisuuden tarkastelua toisin: kielellisen tuottamisen ja elämisen kautta. Kokeva ruumis ja sen muisti kantavat mukanaan niitä merkityksiä ja arvoja, joita subjekti ja ympäristö sille antavat. Tutkijan tehtävä tässä tutkielmassa on naisruumiillisuuden vallitsevien esitystapojen ja niiden takana vaikuttavien ideologioiden näkyväksi tekeminen, marginaalien tunnustelu, niiden yli ja ohi katsominen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, joka hyödyntää Julia Kristevan puhuvan subjektin teoriaa symbolisesta, semioottisesta ja teettisestä. Empiirisen tutkimusaineiston perusjoukko muodostuu Kotilääkäri-lehden vuosikerran 2001 pitkistä aikakauslehtiartikkeleista (N=120). Tarkempaan lähilukuun on valittu neljätoista (14) naiseritystä avainartikkelia, jotka käsittelevät naisten terveyttä, sairautta, ihmissuhteita ja psykologiaa.
Eniten artikkeleissa tuotetaan toisten ihmisten kautta määrittyvää äitiruumista. Toiseksi eniten aineistosta löytyy emootioidensa kautta merkityksellistyvää hysteriaruumista sekä lääketieteellisenä kohturuumiina (fysiologisena objektina) tuottuvaa naisruumista. Harvinaisimpia naisruumiin representaatioita ovat aktiiviset, subjektina esitetyt kokemusruumis ja ajatusruumis. Erilaisia naisruumiita tuottavat diskurssit on nimetty yhteisölliseksi, lääketieteelliseksi, yksilöpsykologiseksi, valtafunktionaaliseksi ja kriittiseksi.
Tutkimuksessa vahvistuu se yleinen käsitys, että elämme medikalisoituneessa yhteiskunnassa, jossa lääketieteellä on runsaasti valtaa määritellä sosiaalista todellisuutta. Terveyden ja sairauden teemojen suosio mediassa tuottaa merkittävällä tavalla myös sukupuolten välisiä suhteita ja naisruumista. Terveysaikakauslehdessä lääketieteen objektivoiva auktoriteetti kiinnitetään kuitenkin usein muihin puhetapoihin. Tällöin sukupuoli-ideologia luonnollistuu arkijärjeksi ja suosii ajattelutapaa, jossa Naiseus tai Miehuus näyttää luonnon antamalta. Perinteisessä terveysaikakauslehdessä kriittinen merkitystuotanto ja vastakarvaan luenta on mahdollinen mutta ei etusijalle asettuva skenaario.