Opettaja-oppilassuhteen, itsetunnon ja motivaation vaikutus kuudesluokkalaisen koulumenestykseen
KANSANAHO, MINNA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANSANAHO, MINNA
2005
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2005-03-10Tiivistelmä
Hakutermit:
kiintymyssuhdeteoria, opettaja-oppilassuhde, itsetunto, motivaatio, koulusaavutukset
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyttöjen ja poikien opettaja-oppilassuhteen, itsetunnon ja motivaation vaikutusta koulumenestykseen peruskoulun kuudennella luokalla. Koulumenestystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin seuraavien ongelma-alueiden pohjalta: Miten opettaja-oppilas suhde vaikuttaa lapsen itsetuntoon, miten itsetunto vaikuttaa lapsen motivaatioon, miten itsetunto, motivaatio ja opettaja-oppilassuhde vaikuttaa lapsen koulumenestykseen.
Tutkimukseen osallistui 689 oppilasta. Kvantitatiivinen tutkimus oli osa laajempaa projektia. Aineisto koottiin ympäri Suomea survey-kyselynä, internetin välityksellä, keväällä 2003. Tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS- for Windows ohjelmalla.
Emotionaalinen opettaja-oppilassuhde tukee tytön ja pojan akateemista ja sosiaalista itsetuntoa tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Tutkimus osoitti, että opettajan turvallisella emotionaalisella suhteella on merkitystä lapsen itsetuntoon.
Tytöt ja pojat erosivat siten, että opettajan turvallinen kontrollisuhde lisää tytön sosiaalista itsetuntoa. Poikien kohdalla ei opettajan kontrollisuhteella todettu olevan merkitystä itsetunnon tai koulumenestyksen suhteen. Opettaja-oppilassuhteesta löytyi suora merkitys koulumenestykseen vain tyttöjen kohdalla.
Molempien sukupuolien kohdalla hyvä akateeminen itsetunto lisäsi koulumenestystä. Tytöt erosivat pojista siten, että heidän sosiaalisella itsetunnolla oli myös merkitystä koulumenestykseen.
Tyttöjen ja poikien akateeminen itsetunto vaikutti sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon. Poikien sosiaalisella itsetunnolla oli merkitystä sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon. Tyttöjen sosiaalisella itsetunnolla oli vaikutusta vain heidän sisäiseen motivaatioon. Sisäisen ja ulkoisen motivaation kohdalla oli suora merkitys koulumenestykseen. Tämä korostui varsinkin tyttöjen sisäisen motivaation kohdalla.
Tutkimusmenetelmä ja valittu viitekehys toivat esille niitä asioita, jotka vaikuttavat koulumenestykseen. Emotionaalisella opettaja-oppilassuhteella on merkitystä itsetuntoon ja sen kautta motivaatioon ja oppimiseen. Tämä tutkimus tukee Bowlbyn kiintymysteorian, Shavelsonin akateemisen ja sosiaalisen minäkäsityksen sekä sisäisen motivaation merkityksellisyyttä oppimiseen vaikuttavina tekijöinä.
kiintymyssuhdeteoria, opettaja-oppilassuhde, itsetunto, motivaatio, koulusaavutukset
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyttöjen ja poikien opettaja-oppilassuhteen, itsetunnon ja motivaation vaikutusta koulumenestykseen peruskoulun kuudennella luokalla. Koulumenestystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin seuraavien ongelma-alueiden pohjalta: Miten opettaja-oppilas suhde vaikuttaa lapsen itsetuntoon, miten itsetunto vaikuttaa lapsen motivaatioon, miten itsetunto, motivaatio ja opettaja-oppilassuhde vaikuttaa lapsen koulumenestykseen.
Tutkimukseen osallistui 689 oppilasta. Kvantitatiivinen tutkimus oli osa laajempaa projektia. Aineisto koottiin ympäri Suomea survey-kyselynä, internetin välityksellä, keväällä 2003. Tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS- for Windows ohjelmalla.
Emotionaalinen opettaja-oppilassuhde tukee tytön ja pojan akateemista ja sosiaalista itsetuntoa tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Tutkimus osoitti, että opettajan turvallisella emotionaalisella suhteella on merkitystä lapsen itsetuntoon.
Tytöt ja pojat erosivat siten, että opettajan turvallinen kontrollisuhde lisää tytön sosiaalista itsetuntoa. Poikien kohdalla ei opettajan kontrollisuhteella todettu olevan merkitystä itsetunnon tai koulumenestyksen suhteen. Opettaja-oppilassuhteesta löytyi suora merkitys koulumenestykseen vain tyttöjen kohdalla.
Molempien sukupuolien kohdalla hyvä akateeminen itsetunto lisäsi koulumenestystä. Tytöt erosivat pojista siten, että heidän sosiaalisella itsetunnolla oli myös merkitystä koulumenestykseen.
Tyttöjen ja poikien akateeminen itsetunto vaikutti sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon. Poikien sosiaalisella itsetunnolla oli merkitystä sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon. Tyttöjen sosiaalisella itsetunnolla oli vaikutusta vain heidän sisäiseen motivaatioon. Sisäisen ja ulkoisen motivaation kohdalla oli suora merkitys koulumenestykseen. Tämä korostui varsinkin tyttöjen sisäisen motivaation kohdalla.
Tutkimusmenetelmä ja valittu viitekehys toivat esille niitä asioita, jotka vaikuttavat koulumenestykseen. Emotionaalisella opettaja-oppilassuhteella on merkitystä itsetuntoon ja sen kautta motivaatioon ja oppimiseen. Tämä tutkimus tukee Bowlbyn kiintymysteorian, Shavelsonin akateemisen ja sosiaalisen minäkäsityksen sekä sisäisen motivaation merkityksellisyyttä oppimiseen vaikuttavina tekijöinä.