Lapsen etu huoltoriitaselvityksissä

Abstract

Hakutermit:

lapsen etu, huoltoriitaselvitys, perhe, vanhemmuus, diskurssianalyysi, retoriikka

Tutkielmassa tarkastellaan retorisen diskurssianalyysin avulla lapsen edun rakentumista huoltoriitaselvityksissä. Tarkoitus on selvittää, miten lapsen edun kannalta paras ratkaisu tuodaan esille lapsen asumista, huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa selvityksissä. Aiheen pohjustukseksi kuvataan nykyhetken perhe- vanhemmuus- ja parisuhdekäsityksiä sekä huoltoriitoihin liittyvää lainsäädäntöä. Tutkimusotteena on lapsesta käsin katsova, perheeseen kiinnittyvä näkökulma. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, johon retorinen diskurssianalyysi pohjautuu. Tutkimuskohteena on viisitoista huoltoriitaselvitystä vuosilta 2001-2002. Tutkimuskohdetta lähestyn esittämällä aineistolle kaksi tutkimuskysymystä: miten lapsen etu tuodaan näkyväksi lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä selvityksissä? Miten vakuutetaan selvityksessä esille tulevan tiedon luotettavuus?

Analyysin tuloksena aineistosta konstruoituu neljä erilaista puhetapaa: parisuhteen kestämätön arki, oikeudenkäynti, aktiivisen lapsen näkökulma ja tulevaisuuden rakentaminen. Nämä puhetavat muodostavat prosessin, jossa on oikeudenkäynnin kaltaisia piirteitä. Lapsen etu konstruoituu tässä prosessissa. Voidaan puhua juridisoituneesta sosiaalityöstä. Lapsen edun konstruktioissa korostuu vastuuta tuntevan vanhemmuuden hakeminen. Toinen esille tuleva konstruktio on arkielämän sujuminen, jossa lapsen elämän tasapainottaminen ja turvaaminen arjen järjestelyin tuottaa hänen hyvinvointiaan. Lapsen etua vaarantavat vanhempien yhteistyökyvyttömyys, päihteiden käyttöongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Lapset ovat näkyvästi mukana selvitystyössä, sillä myös pienten lasten tuottamaa tietoa on mukana. Asiakirjojen perusteella voi todeta, että lapsen etua pohditaan yksityiskohtaisemmin ja monipuolisemmin huoltoriitojen yhteydessä kuin vanhempien yhteiseen sopimukseen perustuvissa eroissa. Pohdintaan osallistuvat vanhemmat, lapset ja sosiaaliviranomaiset. Lapsen etu perustuu monipuolisesti tuotettuun tietoon, joka myötäilee lapsenhuoltolain tavoitteita. Objektiivinen ja luotettava tieto on tässä kielellinen teko, johon päästäkseen sosiaalityöntekijä tekee retorisia valintoja tekstin laadinnassa.