Ikäjohtaminen ja ikääntyvä työntekijä Tampereen työvoimatoimistossa

Abstract

Hakutermit:

ikääntyvät työntekijät, ikäjohtaminen, työmotivaatio

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää ikäjohtamisen asemaa ja työntekijöiden ikääntymisen tuomien muutosten huomioon ottamista Tampereen työvoimatoimistossa. Tavoitteena on myös selvittää, millaisia merkityksiä ikääntyvät työntekijät antavat työlleen työuransa loppupuolella sekä sitä, mikä motivoisi heitä pysymään työssään vanhuuseläkeikään saakka. Tutkijan mielenkiinto kohdistuu nimenomaan työvoimatoimiston omiin ikääntyviin työntekijöihin. Tutkimusten mukaan työhallinnon roolia ikäjohtamisen levittämisessä ja siitä tiedottamisesta haluttaisiin vahvistaa, joten on mielenkiintoista selvittää, millaisen sisällön ikäjohtaminen saa työhallinnon sisällä.

Tutkimus on yhteen organisaatioon (Tampereen työvoimatoimisto) kohdistuva tapaustutkimus ja kohdejoukkona ovat ikääntyvät (+45v.) työntekijät. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta osiosta: työhallinnon henkilöstöpoliittisesta ohjelmasta, työvoimatoimiston apulaisjohtajan haastattelusta sekä yhdeksän työntekijän haastatteluista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti, pääsääntöisesti hyväksikäyttäen teoriasidonnaista analyysiä.

Tutkimustuloksista selviää että, Tampereen työvoimatoimistossa ei ole käytössä virallista ikääntymisstrategiaa eikä ikäjohtamiselle ole sinällään määritelty varsinaista sisältöä. Ikääntymisen tuomia muutoksia kuitenkin huomioidaan toimistossa monin eri tavoin. Ikääntyvien työntekijöiden työkykyä pyritään ylläpitämään muun muassa järjestelemällä työolosuhteita tarpeen vaatiessa, tekemällä erilaisia ergonomisia uudistuksia sekä tekemällä osa-aikaeläkepäätöksiä. Ikääntyvät työntekijät itse eivät kuitenkaan ole täysin tyytyväisiä tilanteeseen. Työ on muuttunut viime vuosina yhä kiireisemmäksi ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Ikääntyvien työntekijöiden mielestä työtaakkaa ja kiirettä pitäisi vähentää iän lisääntyessä, jotta ikääntyvät jaksaisivat työssään mahdollisimman pitkään. Tutkijan mielestä suurin kuilu toimiston johdon ja työntekijöiden välillä on se, miten ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastataan. Johdon asenne on pääsääntöisesti ollut se, että ongelmiin tartutaan ja niihin reagoidaan sitä mukaan, kun niitä ilmenee. Työntekijöiden puolelta toivomus taas on se, että ikääntyminen huomioitaisiin työssä ja työmäärässä jo ennen kuin varsinaisia ongelmia edes syntyy. Ikääntyvien työntekijöiden työmotivaatiossa ei kiireestä huolimatta ole valittamista. He pitävät työtään tärkeänä ja mielenkiintoisena. Työstä itsestään tai työyhteisöstä ei löytynyt motivaatiota alentavia tekijöitä. Työssä aiotaan pysyä eläkeikään saakka, mikäli terveys sen sallii.

Tutkijan mielestä Tampereen työvoimatoimistossa pitäisi ikäjohtaminen huomioida yhtenä johtamishaasteena. Ikäjohtamiselle tulisi kirjoittaa selkeä sisältö ja antaa sille tilaa virallisissa toimintaohjelmissa. Ikääntyvillä työntekijöillä on suunnaton tietovaranto ja osaaminen omalta alaltaan, mitä ei oikeastaan voi oppia ja omaksua muuta kuin työkokemuksen kautta. Tämän takia tutkija pitää tärkeänä sitä, että ikääntyvien mielipiteitä kuunnellaan ja ne otetaan huomioon toimiston johtamisessa.