Derivates in Patent Applications
NUMMI, MARI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NUMMI, MARI
2005
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2005-02-25Tiivistelmä
Hakutermit:
word-formation, affixation
Tutkielmassa käsitellään sananmuodostusta patenttiteksteissä ja erityisesti affiksien (prefiksien ja suffiksien) esiintyvyyttä patenttihakemuksissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eri tekniikan alan hakemuksissa olevia eroja. Tutkimuksen kohteeksi on valittu neljä patenttihakemusta, joista kaksi käsittelee konetekniikkaan liittyvää keksintöä ja kaksi kemiantekniikkaan liittyvää keksintöä. Tutkimuksessa tarkastellaan kaikkia patenttiteksteissä olevia sanoja.
Teoriaosuudessa keskustellaan ensin käsitteestä sana, jonka jälkeen esitellään sananmuodostus ja siihen liittyvät osa-alueet, kuten produktiivisuus ja morfologia. Teoriaosan jälkimmäisessä osassa käsitellään sanojen johtamista (derivation) sekä esitellään yleisimmät englannin kielessä esiintyvät johtoaffiksit eli johtimet (derivatives). Näiden lisäksi esitellään myös tutkimusaineistossa esiintyneet erilaiset konversiotyypit; niitä käsitellään kuitenkin ainoastaan esimerkinomaisesti, eivätkä ne sisälly varsinaiseen analyysiosaan.
Analyysiosassa on esitelty englannin kielen sananjohtoprefiksit ja -suffiksit (kuten un-, pre- ja dis- tai -ship, -ing ja -age) siinä järjestyksessä, kuin niitä käsitellään Quirkin, Greenbaumin, Leechin ja Svartvikin kieliopissa A Grammar of Contemporary English (1972), ja itse analyysi perustuu edellä mainitun teoksen affiksiluokitteluun. Jokaisen affiksin määrittelyn jälkeen annetaan tutkimusaineistosta löytyneitä esimerkkejä ja taulukko, jossa on laskettu eri affiksiluokkien affiksien esiintyminen kahdella tavalla: ensimmäiseksi on laskettu kunkin affiksin esiintyminen eri sanassa (type frequency), ja seuraavaksi on laskettu, kuinka monta esiintymää kustakin affiksista on yhteensä (token frequency). Tulosten perusteella yleisimmät prefiksiryhmät kaikissa neljässä patenttihakemuksessa ovat konversioprefiksit (conversion prefixes, 28,1 %) ja numeroprefiksit (number prefixes, 20,6 %). Yleisimmät suffiksit ovat verbeistä johdetut substantiivisuffiksit (deverbal noun suffixes,54,4 %) ja adverbisuffiksit (adverb suffixes, 19,8 %). Suurin osa affikseista, 83,3 %, koostuu suffikseista. Prefiksien osuus on huomattavasti pienempi, 16,7 %.
Lopuksi käsitellään omassa kappaleessaan konetekniikan ja kemiantekniikan patenttihakemusten eroavaisuuksia. Tulosten perusteella suurin ero eri alojen tekstien välillä on konversio- ja numeroprefiksien esiintymisessä. Konetekniikan tekstit sisältävät eniten konversioprefiksejä, kemian alan tekstit puolestaan numeroprefiksejä; selitys löytyy kemianteksteissä usein käytetyistä, alun perin kreikan ja latinan kielestä lainatuista prefikseistä, kuten poly- ja multi-. Konetekniikan ja kemiantekniikan teksteissä yleisin suffiksiryhmä on sama, eli verbeistä johdetut substantiivisuffiksit. Varsinainen ero löytyy toiston määrässä: konetekniikan teksteissä tiettyjä affiksoituja sanoja toistetaan useammin kuin kemiantekniikan teksteissä, joissa affikseja käytetään useammin eri sanoissa.
word-formation, affixation
Tutkielmassa käsitellään sananmuodostusta patenttiteksteissä ja erityisesti affiksien (prefiksien ja suffiksien) esiintyvyyttä patenttihakemuksissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan eri tekniikan alan hakemuksissa olevia eroja. Tutkimuksen kohteeksi on valittu neljä patenttihakemusta, joista kaksi käsittelee konetekniikkaan liittyvää keksintöä ja kaksi kemiantekniikkaan liittyvää keksintöä. Tutkimuksessa tarkastellaan kaikkia patenttiteksteissä olevia sanoja.
Teoriaosuudessa keskustellaan ensin käsitteestä sana, jonka jälkeen esitellään sananmuodostus ja siihen liittyvät osa-alueet, kuten produktiivisuus ja morfologia. Teoriaosan jälkimmäisessä osassa käsitellään sanojen johtamista (derivation) sekä esitellään yleisimmät englannin kielessä esiintyvät johtoaffiksit eli johtimet (derivatives). Näiden lisäksi esitellään myös tutkimusaineistossa esiintyneet erilaiset konversiotyypit; niitä käsitellään kuitenkin ainoastaan esimerkinomaisesti, eivätkä ne sisälly varsinaiseen analyysiosaan.
Analyysiosassa on esitelty englannin kielen sananjohtoprefiksit ja -suffiksit (kuten un-, pre- ja dis- tai -ship, -ing ja -age) siinä järjestyksessä, kuin niitä käsitellään Quirkin, Greenbaumin, Leechin ja Svartvikin kieliopissa A Grammar of Contemporary English (1972), ja itse analyysi perustuu edellä mainitun teoksen affiksiluokitteluun. Jokaisen affiksin määrittelyn jälkeen annetaan tutkimusaineistosta löytyneitä esimerkkejä ja taulukko, jossa on laskettu eri affiksiluokkien affiksien esiintyminen kahdella tavalla: ensimmäiseksi on laskettu kunkin affiksin esiintyminen eri sanassa (type frequency), ja seuraavaksi on laskettu, kuinka monta esiintymää kustakin affiksista on yhteensä (token frequency). Tulosten perusteella yleisimmät prefiksiryhmät kaikissa neljässä patenttihakemuksessa ovat konversioprefiksit (conversion prefixes, 28,1 %) ja numeroprefiksit (number prefixes, 20,6 %). Yleisimmät suffiksit ovat verbeistä johdetut substantiivisuffiksit (deverbal noun suffixes,54,4 %) ja adverbisuffiksit (adverb suffixes, 19,8 %). Suurin osa affikseista, 83,3 %, koostuu suffikseista. Prefiksien osuus on huomattavasti pienempi, 16,7 %.
Lopuksi käsitellään omassa kappaleessaan konetekniikan ja kemiantekniikan patenttihakemusten eroavaisuuksia. Tulosten perusteella suurin ero eri alojen tekstien välillä on konversio- ja numeroprefiksien esiintymisessä. Konetekniikan tekstit sisältävät eniten konversioprefiksejä, kemian alan tekstit puolestaan numeroprefiksejä; selitys löytyy kemianteksteissä usein käytetyistä, alun perin kreikan ja latinan kielestä lainatuista prefikseistä, kuten poly- ja multi-. Konetekniikan ja kemiantekniikan teksteissä yleisin suffiksiryhmä on sama, eli verbeistä johdetut substantiivisuffiksit. Varsinainen ero löytyy toiston määrässä: konetekniikan teksteissä tiettyjä affiksoituja sanoja toistetaan useammin kuin kemiantekniikan teksteissä, joissa affikseja käytetään useammin eri sanoissa.