Jatko-opintojen ohjauksen tila tutkijakoulu GETAssa
MARTTILA, KERTTU (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MARTTILA, KERTTU
2005
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2005-02-16Tiivistelmä
Hakutermit:
tutkijakoulu GETA, jatko-opiskelija, ohjausmuodot, tyytyväisyys,asiantuntemus
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää jatko-opiskelijoiden ohjauksen tilaa tutkijakoulu GETAssa. Työs-sä selvitetään, kuinka tyytyväisiä tutkijakoulu GETAn jatko-opiskelijat ovat eri ohjausmuotoihin sekä miten merkitseviksi he kokevat ne itselleen. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan eri ohjausmuotojen heik-koudet sekä kehittämistarpeet jatko-opiskelijoiden kokemana. Tutkimuksen ohjausmuodot ovat seuraavia: yksilöohjaus, vuorovaikutussuhde ohjaajan ja jatko-opiskelijan välillä, vertaisten ja tutkimusryhmän an-tama ohjaus, tutkijakoulun toiminta sekä ohjaajan antama praktinen apu. Tutkimuksen ohjausmuotojen ja kyselylomakkeen laadinnassa sekä tulosten analysoinnissa huomioitiin tutkimuksen teoreettinen viiteke-hys; konstruktivismi ja erityisesti vuorovaikutuksen sekä ryhmän näkökulmasta sosiokonstruktivismi.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa perusjoukkona olivat kaikki tutkijakoulu GETAssa vä-hintään 3 kuukautta olleet jatko-opiskelijat. Kyselyn vastausprosentti oli 86 %. Enemmistö tutkimukseen vastanneista oli miehiä (78 %), naisia oli 22 %. Kansalaisuudeltaan enemmistö oli suomalaisia (83 %), ei-suomalaisia oli 17 %. Puolet (49 %) vastaajista oli Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä yliopistosta oli 27 %, Oulun yliopistosta oli 16 %, Turun yliopistosta oli 5 % ja Jyväskylän yliopistosta oli 3 % (59 henkeä). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Yli puolet jatko-opiskelijoista (58 %) kokee tämänhetkisen yksilöohjauksensa riittäväksi ja suuri osa jat-ko-opiskelijoista (70 %) kokee saamansa ohjauksen konkreettisesti hyödylliseksi tutkimuksensa kannalta. Yksilöohjauksen heikkoutena esiintyy se, että yli puolella (58 %) jatko-opiskelijoista ohjaaja ei osallistu tutkimustyöhön käytännön tasolla lainkaan. Samoin 26 % vastaajista kokee, ettei heillä ole yksilöohjausta juuri lainkaan tai lainkaan. Suurin osa jatko-opiskelijoista on tyytyväisiä vallitsevaan vuorovaikutukseen sekä kokevat sen onnistuneeksi. Jatko-opiskelijoista löytyy myös pieni joukko sellaisia, jotka kokevat vuorovaikutuksen ohjaajansa kanssa lähes tai täysin epäonnistuneeksi.
GETAn jatko-opiskelijoista (56 %) kokee tärkeänä sen, että muiden tutkimusryhmäläisten kanssa voi keskustella tutkimuksen tekoon liittyvistä asioista. Jatko-opiskelijoista 43 % kokee tutkimusryhmän mer-kityksen tärkeänä tutkimustyönsä auttamisen kannalta. Jatko-opiskelijoista 33 % ei ole kokemusta lain-kaan tutkimusryhmässä toimimisesta.
Tutkijakoulun antama ohjaus käytännön asioissa sekä informaation antamisessa tyydyttää jatko-opiskelijoita kohtalaisen hyvin. Osa jatko-opiskelijoista (22 %) kokee saaneensa liian vähän informaatiota tutkijakoululta erilaisissa tutkimuksentekoon liittyvissä asioissa ja 19 % ei tiedä kenen puoleen kääntyä tutkijakoulussa, kohdattuaan käytännön ongelmia. Hieman yli puolet (54 %) näkee tutkijakoulun vuosit-taisen seurannan erittäin tärkeänä ja 23 % ei näe sitä lainkaan tärkeänä.
Jatko-opiskelijat saavat suhteellisen hyvää apua praktisissa, käytäntöön liittyvissä asioissa. Valtaosa (81 %) on saanut riittävästi tietoutta tutkimusalaansa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä tieteellisistä ar-tikkeleista sekä lähes kaikki (94 %) vastanneista tiesivät, missä julkaisuissa raportoidaan tutkimusalan kannalta tärkeimmät tutkimustulokset. Heikoimmalta näyttää se, etteivät ohjaajat jatko-opiskelijoiden mielestä tiedä tarpeeksi tärkeimmistä alaan liittyvistä tietokannoista sekä jatko-opintojen ja tutkimustyön kannalta oleellisista kursseista.
Jatko-opiskelijat toivoisivat ohjaajaltaan enemmän aikaa ja asiantuntemusta. Erityisesti yksilöohjauksen merkitys nähtiin tärkeänä. Samoin tutkimusryhmätoimintaa haluttiin enemmän ja sitä toivottiin kehitettä-vän yhteistoiminnalliseen suuntaan. Tutkijakoululle esitettiin toiveita, että saataisiin vielä nykyistä enemmän kursseja sekä seminaareja, huomioiden myös pienempien aihealueiden tutkijat.
tutkijakoulu GETA, jatko-opiskelija, ohjausmuodot, tyytyväisyys,asiantuntemus
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää jatko-opiskelijoiden ohjauksen tilaa tutkijakoulu GETAssa. Työs-sä selvitetään, kuinka tyytyväisiä tutkijakoulu GETAn jatko-opiskelijat ovat eri ohjausmuotoihin sekä miten merkitseviksi he kokevat ne itselleen. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan eri ohjausmuotojen heik-koudet sekä kehittämistarpeet jatko-opiskelijoiden kokemana. Tutkimuksen ohjausmuodot ovat seuraavia: yksilöohjaus, vuorovaikutussuhde ohjaajan ja jatko-opiskelijan välillä, vertaisten ja tutkimusryhmän an-tama ohjaus, tutkijakoulun toiminta sekä ohjaajan antama praktinen apu. Tutkimuksen ohjausmuotojen ja kyselylomakkeen laadinnassa sekä tulosten analysoinnissa huomioitiin tutkimuksen teoreettinen viiteke-hys; konstruktivismi ja erityisesti vuorovaikutuksen sekä ryhmän näkökulmasta sosiokonstruktivismi.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa perusjoukkona olivat kaikki tutkijakoulu GETAssa vä-hintään 3 kuukautta olleet jatko-opiskelijat. Kyselyn vastausprosentti oli 86 %. Enemmistö tutkimukseen vastanneista oli miehiä (78 %), naisia oli 22 %. Kansalaisuudeltaan enemmistö oli suomalaisia (83 %), ei-suomalaisia oli 17 %. Puolet (49 %) vastaajista oli Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä yliopistosta oli 27 %, Oulun yliopistosta oli 16 %, Turun yliopistosta oli 5 % ja Jyväskylän yliopistosta oli 3 % (59 henkeä). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Yli puolet jatko-opiskelijoista (58 %) kokee tämänhetkisen yksilöohjauksensa riittäväksi ja suuri osa jat-ko-opiskelijoista (70 %) kokee saamansa ohjauksen konkreettisesti hyödylliseksi tutkimuksensa kannalta. Yksilöohjauksen heikkoutena esiintyy se, että yli puolella (58 %) jatko-opiskelijoista ohjaaja ei osallistu tutkimustyöhön käytännön tasolla lainkaan. Samoin 26 % vastaajista kokee, ettei heillä ole yksilöohjausta juuri lainkaan tai lainkaan. Suurin osa jatko-opiskelijoista on tyytyväisiä vallitsevaan vuorovaikutukseen sekä kokevat sen onnistuneeksi. Jatko-opiskelijoista löytyy myös pieni joukko sellaisia, jotka kokevat vuorovaikutuksen ohjaajansa kanssa lähes tai täysin epäonnistuneeksi.
GETAn jatko-opiskelijoista (56 %) kokee tärkeänä sen, että muiden tutkimusryhmäläisten kanssa voi keskustella tutkimuksen tekoon liittyvistä asioista. Jatko-opiskelijoista 43 % kokee tutkimusryhmän mer-kityksen tärkeänä tutkimustyönsä auttamisen kannalta. Jatko-opiskelijoista 33 % ei ole kokemusta lain-kaan tutkimusryhmässä toimimisesta.
Tutkijakoulun antama ohjaus käytännön asioissa sekä informaation antamisessa tyydyttää jatko-opiskelijoita kohtalaisen hyvin. Osa jatko-opiskelijoista (22 %) kokee saaneensa liian vähän informaatiota tutkijakoululta erilaisissa tutkimuksentekoon liittyvissä asioissa ja 19 % ei tiedä kenen puoleen kääntyä tutkijakoulussa, kohdattuaan käytännön ongelmia. Hieman yli puolet (54 %) näkee tutkijakoulun vuosit-taisen seurannan erittäin tärkeänä ja 23 % ei näe sitä lainkaan tärkeänä.
Jatko-opiskelijat saavat suhteellisen hyvää apua praktisissa, käytäntöön liittyvissä asioissa. Valtaosa (81 %) on saanut riittävästi tietoutta tutkimusalaansa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä tieteellisistä ar-tikkeleista sekä lähes kaikki (94 %) vastanneista tiesivät, missä julkaisuissa raportoidaan tutkimusalan kannalta tärkeimmät tutkimustulokset. Heikoimmalta näyttää se, etteivät ohjaajat jatko-opiskelijoiden mielestä tiedä tarpeeksi tärkeimmistä alaan liittyvistä tietokannoista sekä jatko-opintojen ja tutkimustyön kannalta oleellisista kursseista.
Jatko-opiskelijat toivoisivat ohjaajaltaan enemmän aikaa ja asiantuntemusta. Erityisesti yksilöohjauksen merkitys nähtiin tärkeänä. Samoin tutkimusryhmätoimintaa haluttiin enemmän ja sitä toivottiin kehitettä-vän yhteistoiminnalliseen suuntaan. Tutkijakoululle esitettiin toiveita, että saataisiin vielä nykyistä enemmän kursseja sekä seminaareja, huomioiden myös pienempien aihealueiden tutkijat.