KUN KAKSI SANOMALEHTEÄ YHDISTETTIIN YHDEKSI. Tapaustutkimus aluelehti Aamupostin synnystä ja toimittajien tunnoista
KINNARI-KUPARINEN, SUSANNA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KINNARI-KUPARINEN, SUSANNA
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2005-02-14Tiivistelmä
Hakutermit:
sanomalehti, aluelehti, journalismi, joukkoviestinnän keskittyminen, lehtikilpailu, lehtikauppa
Tutkielmassa tarkastellaan esimerkkitapauksen valossa lehtikilpailun kiristymisen vaikutuksia suomalaisilla, alueellisilla lehtimarkkinoilla. Esimerkkitapaukseksi on valittu tilanne, jossa lehtikauppa ratkaisi kireän kilpailutilanteen Riihimäen seudulla. Kauppa merkitsi monia muutoksia alueelliseen lehtimaisemaan, näkyvin muutos oli kokonaan uuden sanomalehden syntyminen. Hyvinkään Sanomat ja Riihimäen Sanomat yhdistyivät yhdeksi alueelliseksi sanomalehdeksi, Aamupostiksi 3.11.2003. Tapausta tarkastellaan useasta näkökulmasta: reilun vuoden mittaisena tapahtumasarjana, paikallisten erityispiirteiden valossa sekä toimittajien näkökulmasta aivan yhdistymisen alla. Viimeinen, työn keskeisin lähestymistapa, vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten toimittajat näkivät yhdistymisen vaikuttavan työhönsä? Millaisia journalistisia vaikutuksia yhdistymisellä odotettiin olevan? Miten itse yhdistymisprosessi vietiin toimittajien näkökulmasta läpi.
Vastauksia haetaan teemahaastatteluista, joissa sekä Hyvinkään Sanomien että Riihimäen Sanomien toimittajat pohtivat suhtautumistaan lehtien yhdistämiseen, uuden aviisin pahimpia uhkia ja mahdollisuuksia sekä sitä, millaiseksi lehden tehtävien tai sisällön tulisi muotoutua. Itse yhdistymisprosessia toimittajat pohtivat muun muassa aikataulun, tiedottamisen sekä omien vaikutusmahdollisuuksiensa näkökulmasta. Haastattelumateriaali on koottu syksyllä 2003 eli vajaa pari kuukautta ennen lehtien yhdistymistä. Aamupostin syntytarinan hahmottelussa hyödynnetään lisäksi lehtimateriaalia sekä tutkielman tekijän omaa tapausta koskevaa kokemusta.
Aamupostin tapauksessa lehtiratkaisu merkitsi kolmea suurta muutosta: 1) Riihimäen ja Hyvinkään lehtimarkkinoilla toteutui julkaisullinen keskittyminen, 2) Riihimäen-Hyvinkään talousalueelle syntyi uusi sanomalehti ja 3) kaksi toimitusyksikköä yhdistettiin henkisesti. Haastatteluaineiston analyysi osoitti, että rivitoimittajat jäivät sivustakatsojan rooliin uuden lehden suunnittelussa. Tietoa muutoksista tihkui toimittajille prosessin eri vaiheissa niukasti. Tämä aiheutti epävarmuutta ja jopa vaikeuksia sitoutua uuteen lehteen. Raskaimmaksi vaiheeksi koettiin yt-neuvottelut, joiden tulos herätti Riihimäellä ristiriitaisia tunteita vielä kuukausienkin jälkeen. Toisaalta yhdistymisen koettiin turvaavan tulevaisuus ja olevan mahdollisuus journalistisesti korkeatasoisen lehden tekoon. Suurimpana haasteena toimittajat kokivat, että heidän tuli oppia kirjoittamaan aivan uudelle yleisölle. Aamupostin tärkeimmiksi tehtäviksi nähtiin paikallisen tiedon jakaminen sekä lehden tekemä identiteettityö. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa toimittajien kokemus esiin ja kertoa, mitkä he kokivat koko prosessin kipupisteiksi ja palkinnoiksi. Toiveena on, että kokemuksesta otettaisiin vaarin vastaavia projekteja suunniteltaessa.
sanomalehti, aluelehti, journalismi, joukkoviestinnän keskittyminen, lehtikilpailu, lehtikauppa
Tutkielmassa tarkastellaan esimerkkitapauksen valossa lehtikilpailun kiristymisen vaikutuksia suomalaisilla, alueellisilla lehtimarkkinoilla. Esimerkkitapaukseksi on valittu tilanne, jossa lehtikauppa ratkaisi kireän kilpailutilanteen Riihimäen seudulla. Kauppa merkitsi monia muutoksia alueelliseen lehtimaisemaan, näkyvin muutos oli kokonaan uuden sanomalehden syntyminen. Hyvinkään Sanomat ja Riihimäen Sanomat yhdistyivät yhdeksi alueelliseksi sanomalehdeksi, Aamupostiksi 3.11.2003. Tapausta tarkastellaan useasta näkökulmasta: reilun vuoden mittaisena tapahtumasarjana, paikallisten erityispiirteiden valossa sekä toimittajien näkökulmasta aivan yhdistymisen alla. Viimeinen, työn keskeisin lähestymistapa, vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten toimittajat näkivät yhdistymisen vaikuttavan työhönsä? Millaisia journalistisia vaikutuksia yhdistymisellä odotettiin olevan? Miten itse yhdistymisprosessi vietiin toimittajien näkökulmasta läpi.
Vastauksia haetaan teemahaastatteluista, joissa sekä Hyvinkään Sanomien että Riihimäen Sanomien toimittajat pohtivat suhtautumistaan lehtien yhdistämiseen, uuden aviisin pahimpia uhkia ja mahdollisuuksia sekä sitä, millaiseksi lehden tehtävien tai sisällön tulisi muotoutua. Itse yhdistymisprosessia toimittajat pohtivat muun muassa aikataulun, tiedottamisen sekä omien vaikutusmahdollisuuksiensa näkökulmasta. Haastattelumateriaali on koottu syksyllä 2003 eli vajaa pari kuukautta ennen lehtien yhdistymistä. Aamupostin syntytarinan hahmottelussa hyödynnetään lisäksi lehtimateriaalia sekä tutkielman tekijän omaa tapausta koskevaa kokemusta.
Aamupostin tapauksessa lehtiratkaisu merkitsi kolmea suurta muutosta: 1) Riihimäen ja Hyvinkään lehtimarkkinoilla toteutui julkaisullinen keskittyminen, 2) Riihimäen-Hyvinkään talousalueelle syntyi uusi sanomalehti ja 3) kaksi toimitusyksikköä yhdistettiin henkisesti. Haastatteluaineiston analyysi osoitti, että rivitoimittajat jäivät sivustakatsojan rooliin uuden lehden suunnittelussa. Tietoa muutoksista tihkui toimittajille prosessin eri vaiheissa niukasti. Tämä aiheutti epävarmuutta ja jopa vaikeuksia sitoutua uuteen lehteen. Raskaimmaksi vaiheeksi koettiin yt-neuvottelut, joiden tulos herätti Riihimäellä ristiriitaisia tunteita vielä kuukausienkin jälkeen. Toisaalta yhdistymisen koettiin turvaavan tulevaisuus ja olevan mahdollisuus journalistisesti korkeatasoisen lehden tekoon. Suurimpana haasteena toimittajat kokivat, että heidän tuli oppia kirjoittamaan aivan uudelle yleisölle. Aamupostin tärkeimmiksi tehtäviksi nähtiin paikallisen tiedon jakaminen sekä lehden tekemä identiteettityö. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa toimittajien kokemus esiin ja kertoa, mitkä he kokivat koko prosessin kipupisteiksi ja palkinnoiksi. Toiveena on, että kokemuksesta otettaisiin vaarin vastaavia projekteja suunniteltaessa.