Valtionyhtiöiden omistajuus - argumentointi puolesta ja vastaan
PROKKOLA, SUVI (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PROKKOLA, SUVI
2005
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2005-02-11Tiivistelmä
Hakutermit:
valtionyhtiö, omistajuus, yksityistäminen
Tutkielmassa on tarkasteltu valtionyhtiöiden omistajuutta. Yritysten toimintaympäristöt muuttuvat koko ajan kansainvälisemmiksi ja valtion rooli omistajana on muuttunut. Nykyiset valtionyhtiöt ovat suurelta osin historian jäänteitä. Tästä syystä yksityistäminen on yleistynyt ja valtionyhtiöitä myydään yksityiselle sektorille kasvavassa määrin. Tutkielma on rajattu siten, että siinä tarkastellaan valtion omistusta ja omistuksesta luopumista Suomessa. Tutkielman tarkoitus on löytää syitä, miksi valtio omistaa yhtiöitä tällä hetkellä. Toisaalta tutkin valtion omistuksesta luopumista, sitä milloin valtionyhtiöiden yksityistäminen on perusteltua ja milloin ei. Tutkimuksen tarkoitus ei ole yksikäsitteisesti määrittää valtionyhtiö tai yksityistetty yhtiö parhaaksi vaihtoehdoksi. Valtionyhtiöiden olemassaoloon tällä hetkellä on muitakin syitä kuin historiassa syntyneet omistussuhteet. Valtionyhtiöt toteuttavat kansallista tehtävää, muun muassa työllisyyden, aluepolitiikan ja palveluiden turvaajina. Suomen kaltaiselle maalle oma tuotanto on usein tärkeää. Valtio pyrkii toiminnallaan ensisijaisesti turvaamaan tuotannon Suomessa ja maamme omavaraisuuden. Valtion keskeinen tehtävä on myös markkinoiden epäonnistumisten korjaaminen, sillä julkinen monopoli on parempi kuin yksityinen monopoli. Valtio saa yhtiöistään runsaasti tuloja osinkojen muodossa ja omistuksen säilyttäminen turvaa myös jatkossa tulojen saamisen vuosittain. Yksityistäminen on kuitenkin nykyisen markkinatilanteen ja kansainvälistymisen seurauksena usein parempi vaihtoehto kuin julkinen omistus. Tehokkuus ei julkisesti omistetussa yhtiössä ole yksityistetyn yhtiön tasolla. Yksityistämisen jälkeen markkinat ovat avoinna kilpailulle ja yritysten on pakko tehostaa toimintaa konkurssin sekä sijoittajien painostuksen uhalla. Valtio saa suuret myyntitulot luopuessaan omistuksestaan ja varat voidaan ohjata laissa määrätyille valtion tehtäville, kuten koulutukseen. Globalisaatio on myös syy valtion omistuksesta luopumiselle. Kun työpaikat ja sijoitukset siirtyvät yhä useammin ulkomaille, on valtionkin turha sitoa pääomiaan yhtiöihin. Tutkielman yritysosuudessa tarkastellaan kolmea valtionyhtiötä; Finnair Oyj:tä, Fortum Oyj:tä sekä Kemira Oyj:tä. Yhtiöt on valittu sillä perusteella, että ne ovat tällä hetkellä ainoat pörssiin listautuneet valtionyhtiöt. Kemira Oyj on näistä yhtiöistä ainoa, jolle on jo olemassa eduskunnan lupa yksityistämiseen. Kemira Oyj onkin jo yksityistämiskelpoinen. Finnair Oyj ja Fortum Oyj ovat yhtiöitä, joilla on edelleen strategista merkitystä valtiolle. Niitä ei tutkielmani perusteella vielä tulla yksityistämään, mutta tulevaisuudessa se on molemmissa yhtiöissä mahdollista ja jopa todennäköistä.
valtionyhtiö, omistajuus, yksityistäminen
Tutkielmassa on tarkasteltu valtionyhtiöiden omistajuutta. Yritysten toimintaympäristöt muuttuvat koko ajan kansainvälisemmiksi ja valtion rooli omistajana on muuttunut. Nykyiset valtionyhtiöt ovat suurelta osin historian jäänteitä. Tästä syystä yksityistäminen on yleistynyt ja valtionyhtiöitä myydään yksityiselle sektorille kasvavassa määrin. Tutkielma on rajattu siten, että siinä tarkastellaan valtion omistusta ja omistuksesta luopumista Suomessa. Tutkielman tarkoitus on löytää syitä, miksi valtio omistaa yhtiöitä tällä hetkellä. Toisaalta tutkin valtion omistuksesta luopumista, sitä milloin valtionyhtiöiden yksityistäminen on perusteltua ja milloin ei. Tutkimuksen tarkoitus ei ole yksikäsitteisesti määrittää valtionyhtiö tai yksityistetty yhtiö parhaaksi vaihtoehdoksi. Valtionyhtiöiden olemassaoloon tällä hetkellä on muitakin syitä kuin historiassa syntyneet omistussuhteet. Valtionyhtiöt toteuttavat kansallista tehtävää, muun muassa työllisyyden, aluepolitiikan ja palveluiden turvaajina. Suomen kaltaiselle maalle oma tuotanto on usein tärkeää. Valtio pyrkii toiminnallaan ensisijaisesti turvaamaan tuotannon Suomessa ja maamme omavaraisuuden. Valtion keskeinen tehtävä on myös markkinoiden epäonnistumisten korjaaminen, sillä julkinen monopoli on parempi kuin yksityinen monopoli. Valtio saa yhtiöistään runsaasti tuloja osinkojen muodossa ja omistuksen säilyttäminen turvaa myös jatkossa tulojen saamisen vuosittain. Yksityistäminen on kuitenkin nykyisen markkinatilanteen ja kansainvälistymisen seurauksena usein parempi vaihtoehto kuin julkinen omistus. Tehokkuus ei julkisesti omistetussa yhtiössä ole yksityistetyn yhtiön tasolla. Yksityistämisen jälkeen markkinat ovat avoinna kilpailulle ja yritysten on pakko tehostaa toimintaa konkurssin sekä sijoittajien painostuksen uhalla. Valtio saa suuret myyntitulot luopuessaan omistuksestaan ja varat voidaan ohjata laissa määrätyille valtion tehtäville, kuten koulutukseen. Globalisaatio on myös syy valtion omistuksesta luopumiselle. Kun työpaikat ja sijoitukset siirtyvät yhä useammin ulkomaille, on valtionkin turha sitoa pääomiaan yhtiöihin. Tutkielman yritysosuudessa tarkastellaan kolmea valtionyhtiötä; Finnair Oyj:tä, Fortum Oyj:tä sekä Kemira Oyj:tä. Yhtiöt on valittu sillä perusteella, että ne ovat tällä hetkellä ainoat pörssiin listautuneet valtionyhtiöt. Kemira Oyj on näistä yhtiöistä ainoa, jolle on jo olemassa eduskunnan lupa yksityistämiseen. Kemira Oyj onkin jo yksityistämiskelpoinen. Finnair Oyj ja Fortum Oyj ovat yhtiöitä, joilla on edelleen strategista merkitystä valtiolle. Niitä ei tutkielmani perusteella vielä tulla yksityistämään, mutta tulevaisuudessa se on molemmissa yhtiöissä mahdollista ja jopa todennäköistä.