Mikä meitä soitattaa ja laulattaa? Tavoitteet, motivaatio ja opiskelun sosiaaliset merkitykset Tampereen työväenopiston musiikkiryhmissä
HUUSARI, ANTTI (2005)
2005
Kasvatustiede - Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14436
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14436
Tiivistelmä
Hakutermit:
Tampereen työväenopiston musiikkitoiminta, tavoitteet, motivaatio, sosiaaliset merkitykset
Tässä tutkielmassa kuvataan Tampereen työväenopiston musiikkiryhmien tyypillisiä piirteitä. Tiedon keruun menetelmänä on käytetty kyselylomaketta, jonka kysymykset ovat olleet avoimia, opiskelijoiden omalle kerronnalle tilaa antavia.
Musiikkiryhmiin hakeudutaan ensisijaisesti opiskeltavan asian sisällön vuoksi. Soitto- tai laulutaidon hankkiminen ohjaavat ryhmiin hakeutumista. Myös tunnetekijät, ilmapiiri- ja ryhmätekijät toimivat motivaattoreina. Tunnetekijöistä korostuu musiikin ilo, vapaatavoitteisuus, joustavuus, uskaltaminen ja rohkeus. Ilmapiiri- ja ryhmätekijöistä esiin nousee porukkahenki, ryhmätoiminta ja yhdessä oppiminen.
Musiikkiryhmäläisten toiminnan päätavoitteena on musiikissa kehittyminen tai ainakin vähittäinen edistyminen. Toisena tavoitteena on omaksi iloksi musisoiminen ja nautinto. Flow- teorian valossa voidaan tulkita opiskelijoiden yhtenä vähintäänkin piilotavoitteena olevan musiikista saatava virtauskokemus. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow- tilaan pääseminen edellyttäisi kuitenkin riittävän intensiivistä paneutumista ja keskittymistä, jota lyhyehköt oppimistilanteet eivät välttämättä tue. Myös opiskelijat ilmaisevat rajallisten aikaresurssien ja eritahtiin etenevien opiskelijoiden vaikuttavan tavoitteiden saavuttamiseen hidastavasti.
Noin puolet kyselyyn vastanneista kokee, että ryhmällä on yhteisiä oppimistavoitteita ja niistä keskustellaan. Toinen puoli vastaajista ei ilmaise kokeneensa yhteisistä tavoitteista keskustelemisen kulttuuria. Myös suhtautuminen tavoitteista keskustelemisen tarpeellisuuteen vaihtelee vastaajien keskuudessa. Vapaatavoitteinen, itseisarvoinen ja suorituksista vapaa harrastaminen näyttäisivät nousevan toimintaa jäsentäviksi perusarvoiksi musiikin opiskelussa.
Ryhmien toiminnasta on löydettävissä monia yhteistoiminnallisen oppimisen teoriamalliin liittyviä piirteitä mutta mitään tietoista yhteistoiminnallisten toimintatapojen hyödyntämistä opiskeluryhmissä ei esiinny. Opiskelijoilla on myös erilaisia toiveita opettajan roolista toiminnassa, erityisesti siitä kuinka opettajan tulisi jakaa aikaansa yksilöiden ja toisaalta koko ryhmän kesken. Kokonaiskuva musiikkiryhmäläisten kokemuksista on harrastuspainoitteiseen musiikin opiskeluun liittyvät hyvät elämykset mutta myös kehittyminen nähdään tärkeänä harrastuspainotteisuudesta huolimatta ja erilaisia pieniä parannusehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiseksi opiskelijat nostavat esiin.
Tampereen työväenopiston musiikkitoiminta, tavoitteet, motivaatio, sosiaaliset merkitykset
Tässä tutkielmassa kuvataan Tampereen työväenopiston musiikkiryhmien tyypillisiä piirteitä. Tiedon keruun menetelmänä on käytetty kyselylomaketta, jonka kysymykset ovat olleet avoimia, opiskelijoiden omalle kerronnalle tilaa antavia.
Musiikkiryhmiin hakeudutaan ensisijaisesti opiskeltavan asian sisällön vuoksi. Soitto- tai laulutaidon hankkiminen ohjaavat ryhmiin hakeutumista. Myös tunnetekijät, ilmapiiri- ja ryhmätekijät toimivat motivaattoreina. Tunnetekijöistä korostuu musiikin ilo, vapaatavoitteisuus, joustavuus, uskaltaminen ja rohkeus. Ilmapiiri- ja ryhmätekijöistä esiin nousee porukkahenki, ryhmätoiminta ja yhdessä oppiminen.
Musiikkiryhmäläisten toiminnan päätavoitteena on musiikissa kehittyminen tai ainakin vähittäinen edistyminen. Toisena tavoitteena on omaksi iloksi musisoiminen ja nautinto. Flow- teorian valossa voidaan tulkita opiskelijoiden yhtenä vähintäänkin piilotavoitteena olevan musiikista saatava virtauskokemus. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow- tilaan pääseminen edellyttäisi kuitenkin riittävän intensiivistä paneutumista ja keskittymistä, jota lyhyehköt oppimistilanteet eivät välttämättä tue. Myös opiskelijat ilmaisevat rajallisten aikaresurssien ja eritahtiin etenevien opiskelijoiden vaikuttavan tavoitteiden saavuttamiseen hidastavasti.
Noin puolet kyselyyn vastanneista kokee, että ryhmällä on yhteisiä oppimistavoitteita ja niistä keskustellaan. Toinen puoli vastaajista ei ilmaise kokeneensa yhteisistä tavoitteista keskustelemisen kulttuuria. Myös suhtautuminen tavoitteista keskustelemisen tarpeellisuuteen vaihtelee vastaajien keskuudessa. Vapaatavoitteinen, itseisarvoinen ja suorituksista vapaa harrastaminen näyttäisivät nousevan toimintaa jäsentäviksi perusarvoiksi musiikin opiskelussa.
Ryhmien toiminnasta on löydettävissä monia yhteistoiminnallisen oppimisen teoriamalliin liittyviä piirteitä mutta mitään tietoista yhteistoiminnallisten toimintatapojen hyödyntämistä opiskeluryhmissä ei esiinny. Opiskelijoilla on myös erilaisia toiveita opettajan roolista toiminnassa, erityisesti siitä kuinka opettajan tulisi jakaa aikaansa yksilöiden ja toisaalta koko ryhmän kesken. Kokonaiskuva musiikkiryhmäläisten kokemuksista on harrastuspainoitteiseen musiikin opiskeluun liittyvät hyvät elämykset mutta myös kehittyminen nähdään tärkeänä harrastuspainotteisuudesta huolimatta ja erilaisia pieniä parannusehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiseksi opiskelijat nostavat esiin.