Paikallinen, muukalainen. Maahanmuuttajien selviytymistarinat omaelämäkerroissa
NIEMI, SANNA (2005)
NIEMI, SANNA
2005
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14392
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14392
Tiivistelmä
Hakutermit:
maahanmuuttajat, omaelämäkerrat, selviytyminen
Tässä tutkimuksessa tarkastelen maahanmuuttajien selviytymistarinoita omaelämäkerroissa. Tutkimuksen aineisto on koottu Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa säilytettävästä maahanmuuttajille suunnatun kirjoituskilpailun sadosta. Tästä kokonaisaineistosta olen valinnut tutkimukseeni kuusi omaelämäkertaa, jotka edustavat myönteistä selviytymistarinaa.
Suomi on maahanmuuttomaana verrattain nuori. 1900-luvulla Suomi on ollut lähinnä maastamuuttomaa, 1990-luvulla maahanmuuttotilastoissa alkoi näkyä maahanmuuttajien määrän lisääntyminen. Osittain tästä johtuu se, ettei ole olemassa selkeitä toimintatapoja maahanmuuttajien vastaanottamiselle yhteiskunnassa. Maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat ohuita ja viranomaistasolla maahanmuuttajiin kohdistuva toiminta on hapuilevaa. Suomessa tehty maahanmuuttajiin liittyvä tutkimus on painottanut sosiaalisia ongelmia ja uhkakuvia.
Tutkimusorientaationani oli etsiä positiivisia maahanmuuttokokemuksia ja onnistumisia. Tämän painotuksen päämääränä oli sekä tuoda uudenlaista perspektiiviä maahanmuuttotutkimukseen että löytää asioita, jotka tekevät maahanmuuttajan elämästä hyväksi ja onnelliseksi koettua. Tätä tietoa voidaan hyödyntää mm. kohdattaessa maahanmuuttajia asiakastyössä. Omaelämäkerroissa positiivisena kerrottu elämä oli keskeinen kriteeri aineiston keruuvaiheessa. Aineiston analyysin toteutin omaelämäkerrallisuuden ja narratiivisten jäsennysten kautta.
Aineistoni maahanmuuttajien omaelämäkerrat olivat selviytymistarinoita sekä lähtömaan olosuhteissa että kerrottaessa elämästä Suomessa. Suomessa subjektiiviseen selviytymiskokemukseen liitettiin työ- tai opiskelupaikan saaminen, itsenäisesti hankittu toimeentulo ja myönteiset ihmissuhteet. Tämän lisäksi merkittävää oli kokemus siitä, että maahanmuuttaja yksilönä kykenee neuvottelemaan itselleen positiivisia merkityksiä sisältävän identiteetin. Maahanmuuttajan identiteetin ei tarvitse sijaita negatiivisia mielikuvia sisältävässä kategoriassa, vaan sen voi rakentaa mielekkääksi suhteessa itseen ja ulkomaailmaan. Maahanmuuttajat ovat tietoisia heihin liitetyistä negatiivisia mielikuvia sisältävistä kategorioista, mutta selviytymistarinoissa heillä on resursseja neuvotella näitä jäsennyksiä uudelleen.
maahanmuuttajat, omaelämäkerrat, selviytyminen
Tässä tutkimuksessa tarkastelen maahanmuuttajien selviytymistarinoita omaelämäkerroissa. Tutkimuksen aineisto on koottu Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa säilytettävästä maahanmuuttajille suunnatun kirjoituskilpailun sadosta. Tästä kokonaisaineistosta olen valinnut tutkimukseeni kuusi omaelämäkertaa, jotka edustavat myönteistä selviytymistarinaa.
Suomi on maahanmuuttomaana verrattain nuori. 1900-luvulla Suomi on ollut lähinnä maastamuuttomaa, 1990-luvulla maahanmuuttotilastoissa alkoi näkyä maahanmuuttajien määrän lisääntyminen. Osittain tästä johtuu se, ettei ole olemassa selkeitä toimintatapoja maahanmuuttajien vastaanottamiselle yhteiskunnassa. Maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat ohuita ja viranomaistasolla maahanmuuttajiin kohdistuva toiminta on hapuilevaa. Suomessa tehty maahanmuuttajiin liittyvä tutkimus on painottanut sosiaalisia ongelmia ja uhkakuvia.
Tutkimusorientaationani oli etsiä positiivisia maahanmuuttokokemuksia ja onnistumisia. Tämän painotuksen päämääränä oli sekä tuoda uudenlaista perspektiiviä maahanmuuttotutkimukseen että löytää asioita, jotka tekevät maahanmuuttajan elämästä hyväksi ja onnelliseksi koettua. Tätä tietoa voidaan hyödyntää mm. kohdattaessa maahanmuuttajia asiakastyössä. Omaelämäkerroissa positiivisena kerrottu elämä oli keskeinen kriteeri aineiston keruuvaiheessa. Aineiston analyysin toteutin omaelämäkerrallisuuden ja narratiivisten jäsennysten kautta.
Aineistoni maahanmuuttajien omaelämäkerrat olivat selviytymistarinoita sekä lähtömaan olosuhteissa että kerrottaessa elämästä Suomessa. Suomessa subjektiiviseen selviytymiskokemukseen liitettiin työ- tai opiskelupaikan saaminen, itsenäisesti hankittu toimeentulo ja myönteiset ihmissuhteet. Tämän lisäksi merkittävää oli kokemus siitä, että maahanmuuttaja yksilönä kykenee neuvottelemaan itselleen positiivisia merkityksiä sisältävän identiteetin. Maahanmuuttajan identiteetin ei tarvitse sijaita negatiivisia mielikuvia sisältävässä kategoriassa, vaan sen voi rakentaa mielekkääksi suhteessa itseen ja ulkomaailmaan. Maahanmuuttajat ovat tietoisia heihin liitetyistä negatiivisia mielikuvia sisältävistä kategorioista, mutta selviytymistarinoissa heillä on resursseja neuvotella näitä jäsennyksiä uudelleen.