Kumppanuus Lounais-Pirkanmaan seutukunnan työllisyysstrategiatyössä ­ yhteistyökumppaneiden näkökulma

Abstract

Hakutermit:

kumppanuus, strateginen suunnittelu, yhteistyö, luottamus, sitoutuminen

Tutkielman aiheena on kumppanuus Lounais-Pirkanmaan seutukunnan työllisyysstrategiatyössä yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Tämän laadullisen tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät heikentävät strategisen kumppanuuden toteutumista kumppaneiden välillä. Tätä kysymystä tarkasteltiin yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Tutkimus käsitteli työllisyysstrategiatyötä Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, joka toimitettiin seudullisen johtoryhmän jäsenille. Niiden joukossa oli kaikkien keskeisten yhteistyökumppaneiden edustajat. Heistä 10/13 palautti täytetyn kyselylomakkeen. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä strategiatyöstä, kumppanuudesta, strategisesta kumppanuudesta sekä strategisen kumppanuuden edellytyksistä: toimijoiden keskinäisestä luottamuksesta ja toimijoiden sitoutumisesta strategiatyöhön. Kyselyn vastauksista kertynyt aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmän avulla. Kyselytutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan pitää seuraavia seikkoja. Seudullisen strategian toteuttamisen kannalta on tärkeää, että eri tahot saavat näkemyksensä esiin strategian laatimisen eri vaiheissa. Keskeisillä toimijatahoilla oli edustus strategiatyön seudullisessa johtoryhmässä ja heillä oli mahdollisuus osallistua seutuseminaareihin. Viranomaistahojen lisäksi myös koulutusorganisaatioilla ja etujärjestöillä on lähtökohtaisesti hyvät vaikutusmahdollisuudet. Olennaista on, että eri toimijatahoilla on mahdollisuus vaikuttaa strategiatyössä ja niille osoitetaan vastuita yhteisen strategian toteuttamisessa. Myös kumppanuutta koordinoivalla taholla on merkityksellinen rooli yhteisten tulosten aikaansaamisessa. Analyysin tulos vahvisti, että työllisyysstrategiatyöhön osallistuvat tahot ovat toisistaan riippuvaisia ja mikä tärkeintä, ne ovat riippuvaisia myös keskenään. Seudullisen strategian laadinnassa korostuu niiden toimijoiden merkitys, jotka ovat siitä kiinnostuneita ja joilla on todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Mikäli työllisyysstrategiatyöllä saavutetaan tuloksia, se koituu luonnollisesti strategiatyöhön keskeisesti vaikuttaneiden toimijatahojen ansioksi. Eri toimijoiden edustamat intressit eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa. Toimijoiden keskinäinen luottamus katsottiin yhdeksi strategista kumppanuutta edistäväksi tekijäksi. Luottamusta vahvistavien ja sen pilaavien tekijöiden kirjo oli laaja. Toimijatahojen edustajat näkivät, että luottamusta edistää ennen kaikkea kommunikatiivinen luottamus eli avoin vuorovaikutus strategiatyön osapuolten kesken. Vastakkaisesti toimijatahot voivat pilata luottamuksen tekemällä virheitä vuorovaikutuksessa. Strategiatyössä pitää siis kiinnittää erityisesti huomiota toimijoiden väliseen kommunikaatioon. Myös toimijatahojen sitoutuminen nähtiin strategista kumppanuutta edistäväksi tekijäksi. Strategiatyön osapuolet haluavat sitoutua yhteistyöhön, mikäli strategiatyön avulla saataisiin hyötyä niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Konkreettiset tulokset kuin myös asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ovat osallistujien motiiveja kuvaavia seikkoja. Valtaosalla strategiatyön osapuolista on aito halu antaa panoksensa strategiatyöhön. Pari poikkeusta tulee esille, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa. Pitkän aikavälin hyödyt nähtiin siis tärkeimpinä motivaatiota kuvaavina seikkoina. Tästä huolimatta on olennaista, että toimijatahot näkevät läpi koko strategian laatimisprosessin, että niillä on mahdollisuuksia antaa panoksena yhteistyöhön ja myös hyötyä siitä.