Kouluterveyskyselyn tunnettavuus ja hyödyntäminen -www-kysely terveystiedon täydennyskoulutuksen käyneiden opettajien tiedoista.
KIVIMÄKI, HANNE (2005)
KIVIMÄKI, HANNE
2005
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-01-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14351
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14351
Tiivistelmä
Hakutermit:
kouluterveyskysely, terveystieto, innovaatioiden diffuusio
Nuorten terveyttä, hyvinvointia ja kouluoloja tutkivaa Kouluterveyskyselyä voidaan käyttää terveyden edistämisen arvioinnissa. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää Kouluterveyskyselyn tunnettavuutta, tulosten saatavuutta ja hyödyntämistä kouluissa, niiden pohjalta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä sekä asennetta kyselyä kohtaan.
Kohderyhmäksi valittiin vuosina 2002 ja 2003 Jyväskylän avoimen yliopiston terveystiedon täydennyskoulutuksen käyneet opettajat (N=268). Tutkimus tehtiin www-kyselynä keväällä 2004. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse saatekirje, jossa oli linkki kyselyyn. Vastaukset tallentuivat SPSS tietokantaan. Strukturoiduista kysymyksistä muodostetut muuttujat analysoitiin SPSS ohjelmalla ja avoimet vastaukset luokiteltiin. Vastaajia oli 89 (33 %) yhteensä 53 paikkakunnalta. Naisia oli 81 %, aineenopettajia oli 88 %, yläluokilla ja/tai lukiossa opettavia oli 78 %. Sähköpostitse jäi tavoittamatta 24 % toimimattomien osoitteiden vuoksi.
Vastanneista 96 % oli kuullut Kouluterveyskyselystä, 75 % työpaikallaan. Tulosten saatavuudesta kouluilla ilmoitti 54 % ja tuloksiin oli tutustunut 81 %. Kyselyn www-sivuilla oli käynyt 46 % ja 25 % kertoi, että kouluilla oli tuloksia saatavilla Internetissä. Vastaajista 63 % ilmoitti tulosten käsittelystä kouluissa, 46 % opettajien ja 37 % oppilaiden kanssa. Vastaajista 36 % kertoi järjestetyistä kehittämistoimenpiteistä, mm. opetuksen kehittämisestä (17 %). Kunta oli osallistunut kyselyyn 75 %:n mukaan ja 84 % ilmoitti kunnan nimen. Stakesin tietojen mukaan kaikki nämä kunnat olivat osallistuneet kyselyyn vuosien 2002 ja 2003 aikana.
Kouluterveyskyselyyn suhtautuminen oli myönteistä: 85 %:n mielestä koulun tulee osallistua siihen ja 80 % on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää tuloksia. Hyödyntämiseen vaikuttavat kiinnostus asiaa kohtaan ja tiedonkulku. Tulosten saatavuudella oli yhteys käsittelyyn. Terveystietoa opettavat kertoivat muita aineita opettavia enemmän tulosten hyödyntämisestä.
Tämän tutkimuksen mukaan Kouluterveyskysely on tunnettu mutta ei ilmeisesti kaikissa kouluissa opettajien tasolle asti omaksuttu innovaatio. Terveystutkimuksen merkitystä koulujen kehittäjänä tulisikin tutkia ja lisätä, sekä mahdollistaa tutkimustiedon saatavuus kouluissa.
kouluterveyskysely, terveystieto, innovaatioiden diffuusio
Nuorten terveyttä, hyvinvointia ja kouluoloja tutkivaa Kouluterveyskyselyä voidaan käyttää terveyden edistämisen arvioinnissa. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää Kouluterveyskyselyn tunnettavuutta, tulosten saatavuutta ja hyödyntämistä kouluissa, niiden pohjalta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä sekä asennetta kyselyä kohtaan.
Kohderyhmäksi valittiin vuosina 2002 ja 2003 Jyväskylän avoimen yliopiston terveystiedon täydennyskoulutuksen käyneet opettajat (N=268). Tutkimus tehtiin www-kyselynä keväällä 2004. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse saatekirje, jossa oli linkki kyselyyn. Vastaukset tallentuivat SPSS tietokantaan. Strukturoiduista kysymyksistä muodostetut muuttujat analysoitiin SPSS ohjelmalla ja avoimet vastaukset luokiteltiin. Vastaajia oli 89 (33 %) yhteensä 53 paikkakunnalta. Naisia oli 81 %, aineenopettajia oli 88 %, yläluokilla ja/tai lukiossa opettavia oli 78 %. Sähköpostitse jäi tavoittamatta 24 % toimimattomien osoitteiden vuoksi.
Vastanneista 96 % oli kuullut Kouluterveyskyselystä, 75 % työpaikallaan. Tulosten saatavuudesta kouluilla ilmoitti 54 % ja tuloksiin oli tutustunut 81 %. Kyselyn www-sivuilla oli käynyt 46 % ja 25 % kertoi, että kouluilla oli tuloksia saatavilla Internetissä. Vastaajista 63 % ilmoitti tulosten käsittelystä kouluissa, 46 % opettajien ja 37 % oppilaiden kanssa. Vastaajista 36 % kertoi järjestetyistä kehittämistoimenpiteistä, mm. opetuksen kehittämisestä (17 %). Kunta oli osallistunut kyselyyn 75 %:n mukaan ja 84 % ilmoitti kunnan nimen. Stakesin tietojen mukaan kaikki nämä kunnat olivat osallistuneet kyselyyn vuosien 2002 ja 2003 aikana.
Kouluterveyskyselyyn suhtautuminen oli myönteistä: 85 %:n mielestä koulun tulee osallistua siihen ja 80 % on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää tuloksia. Hyödyntämiseen vaikuttavat kiinnostus asiaa kohtaan ja tiedonkulku. Tulosten saatavuudella oli yhteys käsittelyyn. Terveystietoa opettavat kertoivat muita aineita opettavia enemmän tulosten hyödyntämisestä.
Tämän tutkimuksen mukaan Kouluterveyskysely on tunnettu mutta ei ilmeisesti kaikissa kouluissa opettajien tasolle asti omaksuttu innovaatio. Terveystutkimuksen merkitystä koulujen kehittäjänä tulisikin tutkia ja lisätä, sekä mahdollistaa tutkimustiedon saatavuus kouluissa.