"Kyllä tää Nokia on iso korkeekoulu, jossa oppii." Kvalitatiivinen tapaustutkimus asiantuntijoiden työssä oppimisesta teknologiayrityksessä
KANKAANPÄÄ, MARIA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Aikuiskasvatus - Adult Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-28Tiivistelmä
Hakutermit:
työssä oppiminen, tiedon tuottaminen, teknologiayritys, osaaminen, asiantuntijuus, henkilöstön kehittäminen
Tutkimus tarkastelee asiantuntijoiden työssä oppimista teknologiayrityksessä. Teknologiayritys luo oppimiselle ja tiedon tuottamiselle erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia kuin perinteiset teollisuusyritykset. Tästä syytä on mielenkiintoista tarkastella millaisen tieto- ja oppimisympäristön teknologiayritys tarjoaa, mitkä asiat organisaatiossa estävät ja edistävät työssä oppimista ja miten työssä oppimista voidaan tukea. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto on koottu yhdeksän teemahaastattelun avulla. Tutkimuskohde, josta myös tutkimustehtävä saatiin, on Nokia Oyj:n erään tuotekehitysyksikön yksi liiketoiminta-alue.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään tiedon tuottamiseen ja työssä oppimiseen. Tutkimus pohjautuu Järvisen ja Poikelan (2000) kehittämään työssä oppimisen prosessimalliin, jonka keskeisenä osana on Nonakan ja Takeuchin (1995) malli tiedon tuottamisesta organisaatiossa. Työssä oppimisen prosessimallia on hyödynnetty tutkimuksissa vasta suhteellisen vähän, joten teknologiayrityksessä työskentelevien asiantuntijoiden työssä oppimisen tarkastelu mallin avulla on mielenkiintoista.
Tutkimusaineisto osoittaa, että verkostojen merkitys työssä oppimiselle on kohdeorganisaatiossa keskeinen ja työssä oppiminen tapahtuukin vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa. Asiantuntijoiden työ on paljolti tiedon luomista, mikä edesauttaa oppimista. Oppiminen omassa työssä tapahtuu kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Virheiden tekeminen on organisaatiossa sallittua ja reflektointi on asiantuntijoiden työssä oppimisessa tärkeää.
Työssä oppimisen suurimpana esteenä on kiire. Aikataulut ovat tiukkoja ja työtahti on hektinen, joten oppimisen organisoimiselle muun työtoiminnan yhteydessä ei jää aikaa. Työssä oppimista estävät myös jatkuvat muutokset, jotka heikentävät mahdollisuutta sisäistää opittua. Globaali organisaatio vaikeuttaa tiedon jakamista ja oppimista toisten työstä, kun projektin jäsenet sijaitsevat fyysisesti eri puolilla maapalloa. Työssä oppimista edistää organisaation oppimismyönteinen ilmapiiri sekä oman työn haasteellisuus. Teknologiayrityksen kiivas muutostahti edistää oppimista tarjoamalla uusia haasteita ja pakottamalla ihmiset muuttamaan toimintatapojaan.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta työssä oppimisen prosessien toteutuvan organisaatiossa kohtuullisen hyvin. Erityisesti sosiaaliset ja reflektiiviset prosessit toteutuvat organisaatiossa hyvin. Sen sijaan kognitiivisten ja operationaalisten prosessien esteetön kulku ei ole itsestään selvää. Tiedon suuri määrä vaikeuttaa yksilön kykyä käsitellä tietoa. Organisaation tietojärjestelmän sekavuus ja suuri koko vaikeuttavat tiedon siirtymistä organisaatiolta yksilöille. Oppiminen toisten työstä on suhteellisen vähäistä. Kokeilemalla ja toimimalla oppiminen tapahtuu pääosin vain oman työn puitteissa eikä toisten työtoiminnasta juurikaan ole mahdollisuuksia oppia. Työssä oppimisen tukemiseen tulisikin kiinnittää huomiota ja mahdollistaa oppiminen projektiaikatauluissa. Työssä oppimisen organisoiminen muun työtoiminnan yhteydessä on olennaisen tärkeää.
työssä oppiminen, tiedon tuottaminen, teknologiayritys, osaaminen, asiantuntijuus, henkilöstön kehittäminen
Tutkimus tarkastelee asiantuntijoiden työssä oppimista teknologiayrityksessä. Teknologiayritys luo oppimiselle ja tiedon tuottamiselle erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia kuin perinteiset teollisuusyritykset. Tästä syytä on mielenkiintoista tarkastella millaisen tieto- ja oppimisympäristön teknologiayritys tarjoaa, mitkä asiat organisaatiossa estävät ja edistävät työssä oppimista ja miten työssä oppimista voidaan tukea. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto on koottu yhdeksän teemahaastattelun avulla. Tutkimuskohde, josta myös tutkimustehtävä saatiin, on Nokia Oyj:n erään tuotekehitysyksikön yksi liiketoiminta-alue.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään tiedon tuottamiseen ja työssä oppimiseen. Tutkimus pohjautuu Järvisen ja Poikelan (2000) kehittämään työssä oppimisen prosessimalliin, jonka keskeisenä osana on Nonakan ja Takeuchin (1995) malli tiedon tuottamisesta organisaatiossa. Työssä oppimisen prosessimallia on hyödynnetty tutkimuksissa vasta suhteellisen vähän, joten teknologiayrityksessä työskentelevien asiantuntijoiden työssä oppimisen tarkastelu mallin avulla on mielenkiintoista.
Tutkimusaineisto osoittaa, että verkostojen merkitys työssä oppimiselle on kohdeorganisaatiossa keskeinen ja työssä oppiminen tapahtuukin vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa. Asiantuntijoiden työ on paljolti tiedon luomista, mikä edesauttaa oppimista. Oppiminen omassa työssä tapahtuu kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Virheiden tekeminen on organisaatiossa sallittua ja reflektointi on asiantuntijoiden työssä oppimisessa tärkeää.
Työssä oppimisen suurimpana esteenä on kiire. Aikataulut ovat tiukkoja ja työtahti on hektinen, joten oppimisen organisoimiselle muun työtoiminnan yhteydessä ei jää aikaa. Työssä oppimista estävät myös jatkuvat muutokset, jotka heikentävät mahdollisuutta sisäistää opittua. Globaali organisaatio vaikeuttaa tiedon jakamista ja oppimista toisten työstä, kun projektin jäsenet sijaitsevat fyysisesti eri puolilla maapalloa. Työssä oppimista edistää organisaation oppimismyönteinen ilmapiiri sekä oman työn haasteellisuus. Teknologiayrityksen kiivas muutostahti edistää oppimista tarjoamalla uusia haasteita ja pakottamalla ihmiset muuttamaan toimintatapojaan.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta työssä oppimisen prosessien toteutuvan organisaatiossa kohtuullisen hyvin. Erityisesti sosiaaliset ja reflektiiviset prosessit toteutuvat organisaatiossa hyvin. Sen sijaan kognitiivisten ja operationaalisten prosessien esteetön kulku ei ole itsestään selvää. Tiedon suuri määrä vaikeuttaa yksilön kykyä käsitellä tietoa. Organisaation tietojärjestelmän sekavuus ja suuri koko vaikeuttavat tiedon siirtymistä organisaatiolta yksilöille. Oppiminen toisten työstä on suhteellisen vähäistä. Kokeilemalla ja toimimalla oppiminen tapahtuu pääosin vain oman työn puitteissa eikä toisten työtoiminnasta juurikaan ole mahdollisuuksia oppia. Työssä oppimisen tukemiseen tulisikin kiinnittää huomiota ja mahdollistaa oppiminen projektiaikatauluissa. Työssä oppimisen organisoiminen muun työtoiminnan yhteydessä on olennaisen tärkeää.