Perheyrityksen arvot sosiaalisena pääomana tiedon ja oppimisen prosesseissa.
RAITAVUO, MARJO (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RAITAVUO, MARJO
2004
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004Tiivistelmä
Hakutermit:
perheyritys, arvot, organisaatiokulttuuri, tarinat, tieto ja oppiminen, sosiaalinen pääoma
Tutkimus käsittelee suomalaisen perheyrityksen arvojen asemaa työorganisaatiossa. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten perheyrityksen arvot on vakiinnutettavissa sosiaaliseksi pääomaksi tiedon ja oppimisen prosesseissa. Samalla myös selvitetään, miten tarinat auttavat yrityksessä työskenteleviä sisäistämään organisaation yhteisiä arvoja. Tutkimuksessa analysoidaan työntekijöiden, toimihenkilöiden ja johdon ajatuksia organisaation kehittämisestä arvojen kautta.
Tutkimus perustuu eläytymismenetelmällä toteutettuihin kehyskertomuksiin, joiden avulla organisaatiosta saatiin kaiken kaikkiaan 80 tarinaa eli jokaisesta kohdeyrityksen neljästä arvosta 20 tarinaa. Ainoastaan yksi työntekijöihin kuuluva vastaaja jätti tarinansa palauttamatta. Vastausprosentti oli 95,2 %. Merkittäviä kehyskertomuksista esiin nousseita teemoja olivat esimerkiksi: lupauksen antaminen asiakkaalle, tiimihenki, brandin hallinta sekä osaaminen ja muutos. Tarinoiden lisäksi tutkimuksessa on analysoitu työntekijätason ja toimihenkilötason ajatuksia tiedon prosesseista kognitiivisten karttojen avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää kuinka yrityksen tiedon ja oppimisen prosesseja analysoidessa jää usein huomioimatta, että suuri osa merkityksellistä tietoa on yrityksen ulkopuolella. Kaikkien työaika, vapaa-aika ja perhe linkittyvät, eikä niiden erottaminen ole mielekästä. Tällaista vuorovaikutusta ihmisten välillä on runsaasti ja hyvinkin yllättävissä paikoissa. Jatkuvaan prosessiin pohjautuva arvojohtaminen sopii perheyrityksille, koska niiden perusajattelumalliin kuuluu kiinteästi yritystoiminnan jatkuvuus, jonka voi katsoa olevan myös perusta arvojohtamiselle. Tämän lisäksi tarvitaan luottamusta, arvostusta, sitoutumista, osaamista sekä johdonmukaisuutta, avoimuutta ja vastuun siirtämistä niille, joille se oikeasti kuuluu.
Organisaatiossa oleva implisiittinen tieto pystytään muuntamaan eksplisiittiseksi organisaatiotason tiedoksi tarinoiden avulla, jonka jälkeen tiedon käsitteleminen ja prosessointi helpottuu. Tarinat paljastavat usein jotakin yrityksen arvomaailmasta ja näkisin myös merkityksellisten asioiden elävän organisaatiossa tarinoina. Tarinat auttavat ja tukevat sekä yksilöä että organisaatiota muutostilanteissa ja antavat esimiehille hyvän apuvälineen omassa työssään. Esimiesten rooli tiedon välittäjinä organisaatioissa korostuu yhä enemmän. Heistä voisi tänä päivänä käyttää nimikettä ”henkilösuhteiden kehittäjä” tai ainakin heidän tehtävänsä tärkein osa tulisi olla ihmiset ja tiedon välittäminen ihmisten välillä. Luovuus syntyy tiedon luomisprosessin tuloksena ja epäonnistuu ainoastaan silloin, kun siihen osallistuvat ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.
perheyritys, arvot, organisaatiokulttuuri, tarinat, tieto ja oppiminen, sosiaalinen pääoma
Tutkimus käsittelee suomalaisen perheyrityksen arvojen asemaa työorganisaatiossa. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten perheyrityksen arvot on vakiinnutettavissa sosiaaliseksi pääomaksi tiedon ja oppimisen prosesseissa. Samalla myös selvitetään, miten tarinat auttavat yrityksessä työskenteleviä sisäistämään organisaation yhteisiä arvoja. Tutkimuksessa analysoidaan työntekijöiden, toimihenkilöiden ja johdon ajatuksia organisaation kehittämisestä arvojen kautta.
Tutkimus perustuu eläytymismenetelmällä toteutettuihin kehyskertomuksiin, joiden avulla organisaatiosta saatiin kaiken kaikkiaan 80 tarinaa eli jokaisesta kohdeyrityksen neljästä arvosta 20 tarinaa. Ainoastaan yksi työntekijöihin kuuluva vastaaja jätti tarinansa palauttamatta. Vastausprosentti oli 95,2 %. Merkittäviä kehyskertomuksista esiin nousseita teemoja olivat esimerkiksi: lupauksen antaminen asiakkaalle, tiimihenki, brandin hallinta sekä osaaminen ja muutos. Tarinoiden lisäksi tutkimuksessa on analysoitu työntekijätason ja toimihenkilötason ajatuksia tiedon prosesseista kognitiivisten karttojen avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää kuinka yrityksen tiedon ja oppimisen prosesseja analysoidessa jää usein huomioimatta, että suuri osa merkityksellistä tietoa on yrityksen ulkopuolella. Kaikkien työaika, vapaa-aika ja perhe linkittyvät, eikä niiden erottaminen ole mielekästä. Tällaista vuorovaikutusta ihmisten välillä on runsaasti ja hyvinkin yllättävissä paikoissa. Jatkuvaan prosessiin pohjautuva arvojohtaminen sopii perheyrityksille, koska niiden perusajattelumalliin kuuluu kiinteästi yritystoiminnan jatkuvuus, jonka voi katsoa olevan myös perusta arvojohtamiselle. Tämän lisäksi tarvitaan luottamusta, arvostusta, sitoutumista, osaamista sekä johdonmukaisuutta, avoimuutta ja vastuun siirtämistä niille, joille se oikeasti kuuluu.
Organisaatiossa oleva implisiittinen tieto pystytään muuntamaan eksplisiittiseksi organisaatiotason tiedoksi tarinoiden avulla, jonka jälkeen tiedon käsitteleminen ja prosessointi helpottuu. Tarinat paljastavat usein jotakin yrityksen arvomaailmasta ja näkisin myös merkityksellisten asioiden elävän organisaatiossa tarinoina. Tarinat auttavat ja tukevat sekä yksilöä että organisaatiota muutostilanteissa ja antavat esimiehille hyvän apuvälineen omassa työssään. Esimiesten rooli tiedon välittäjinä organisaatioissa korostuu yhä enemmän. Heistä voisi tänä päivänä käyttää nimikettä ”henkilösuhteiden kehittäjä” tai ainakin heidän tehtävänsä tärkein osa tulisi olla ihmiset ja tiedon välittäminen ihmisten välillä. Luovuus syntyy tiedon luomisprosessin tuloksena ja epäonnistuu ainoastaan silloin, kun siihen osallistuvat ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.