Erilaisena oppilaana koulussa. Peruskoulun vuosiluokkien 7-9 oppilaiden kokemuksia koulusta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta.
TAKKINEN, ANNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TAKKINEN, ANNA
2004
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-14Tiivistelmä
Hakutermit:
erityisopetus, kokemus, koulu, merkitys, nuoruus
Pro gradu tutkielmassa tarkastellaan osa-aikaista erityisopetusta koulun tukimuotona oppilaiden näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten peruskoulun vuosiluokkien 7—9 oppilaat ovat kokeneet osa-aikaisen erityisopetuksen ja millaisia merkityksiä osa-aikaisella erityisopetuksella on heidän oppimisessaan ja kasvussaan. Tutkielmassa osa-aikainen erityisopetus käsitettiin osana kokonaisvaltaista kokemusta koulusta.
Tutkielma on laadullinen fenomenologis-hermeneuttisesti suuntautunut kokemuksia ja merkityksiä tutkiva tutkimus. Tutkimusongelmia lähestytään erityisopetuksen, nuoruusnäkökulman, modernisaation sekä koulua koskevien keskeisten ongelmanasetteluiden kautta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 11 peruskoulun luokkien 7-9 oppilasta, jotka ovat olleet vähintään kahdesta tai useammasta oppiaineesta osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla ja teoreettisena pohjana analyysille on Kosken gadamerilaisesta hermeneutiikasta eksplikoima metodi.
Tulokset jakautuvat kolmeen pääteemaan. Ensimmäinen pääteema käsittelee oppilaiden kokemuksia varhaisesta tuesta ja heidän siirtymistään osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaat eivät pitäneet merkittävänä aikaisempaa, ennen vuosiluokkia 7—9 saamaansa tukea oppimiselleen ja koulunkäynnilleen. Oppilaiden näkökulmasta siirtyminen osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaaksi on hyvin monisyinen prosessi. Toinen pääteema kuvaa oppilaan näkökulmasta osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaana oloa. Oppilaat kokevat osa-aikaisen erityisopetuksen positiivisesti, laajaa ja monipuolista tukea antavaksi. Se määrittyy oppilaiden mielissä hyvin paljon oppimista tukevana opetuksena. Erityisen merkittävänä nuoret kokivat erityisopettajan persoonan. Lisäksi osa-aikainen erityisopetus huomioi oppilaansa yksilöllisesti. Koska osa-aikainen erityisopetus haluttiin nähdä osana koulua, kolmas pääteema osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaana koulussa käsittelee oppilaan koulukokemuksia yleisemmin. Merkittäviä näkökulmia ovat tasa-arvon, leimautumisen ja koulun keskeyttämisen näkökulmat.
Aikaisempiin erityisopetusta käsitteleviin tutkimuksiin verrattuna tulokset tukevat ja antavat lisätietoa. Tärkeää koulussa on, millaiset vuorovaikutussuhteet oppilaiden ja opettajien välillä ovat ja miten koulutettaviin nuoriin suhtaudutaan yksilöinä. Tulokset ovat siirrettävissä toiseen kontekstiin, joskin se on tehtävä varovaisesti: tuloksia voidaan soveltaa toisissa samankaltaisissa olosuhteissa
erityisopetus, kokemus, koulu, merkitys, nuoruus
Pro gradu tutkielmassa tarkastellaan osa-aikaista erityisopetusta koulun tukimuotona oppilaiden näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten peruskoulun vuosiluokkien 7—9 oppilaat ovat kokeneet osa-aikaisen erityisopetuksen ja millaisia merkityksiä osa-aikaisella erityisopetuksella on heidän oppimisessaan ja kasvussaan. Tutkielmassa osa-aikainen erityisopetus käsitettiin osana kokonaisvaltaista kokemusta koulusta.
Tutkielma on laadullinen fenomenologis-hermeneuttisesti suuntautunut kokemuksia ja merkityksiä tutkiva tutkimus. Tutkimusongelmia lähestytään erityisopetuksen, nuoruusnäkökulman, modernisaation sekä koulua koskevien keskeisten ongelmanasetteluiden kautta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 11 peruskoulun luokkien 7-9 oppilasta, jotka ovat olleet vähintään kahdesta tai useammasta oppiaineesta osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla ja teoreettisena pohjana analyysille on Kosken gadamerilaisesta hermeneutiikasta eksplikoima metodi.
Tulokset jakautuvat kolmeen pääteemaan. Ensimmäinen pääteema käsittelee oppilaiden kokemuksia varhaisesta tuesta ja heidän siirtymistään osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaat eivät pitäneet merkittävänä aikaisempaa, ennen vuosiluokkia 7—9 saamaansa tukea oppimiselleen ja koulunkäynnilleen. Oppilaiden näkökulmasta siirtyminen osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaaksi on hyvin monisyinen prosessi. Toinen pääteema kuvaa oppilaan näkökulmasta osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaana oloa. Oppilaat kokevat osa-aikaisen erityisopetuksen positiivisesti, laajaa ja monipuolista tukea antavaksi. Se määrittyy oppilaiden mielissä hyvin paljon oppimista tukevana opetuksena. Erityisen merkittävänä nuoret kokivat erityisopettajan persoonan. Lisäksi osa-aikainen erityisopetus huomioi oppilaansa yksilöllisesti. Koska osa-aikainen erityisopetus haluttiin nähdä osana koulua, kolmas pääteema osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaana koulussa käsittelee oppilaan koulukokemuksia yleisemmin. Merkittäviä näkökulmia ovat tasa-arvon, leimautumisen ja koulun keskeyttämisen näkökulmat.
Aikaisempiin erityisopetusta käsitteleviin tutkimuksiin verrattuna tulokset tukevat ja antavat lisätietoa. Tärkeää koulussa on, millaiset vuorovaikutussuhteet oppilaiden ja opettajien välillä ovat ja miten koulutettaviin nuoriin suhtaudutaan yksilöinä. Tulokset ovat siirrettävissä toiseen kontekstiin, joskin se on tehtävä varovaisesti: tuloksia voidaan soveltaa toisissa samankaltaisissa olosuhteissa