Toiseksi tehdyt. Analyysi suomalaisesta ja hollantilaisesta yliopistolehdestä.
PÖYHTÄRI, REETA (2004)
2004
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14302
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14302
Tiivistelmä
Hakutermit:
toiseus, erilaisuus, merkitys, kulttuuri-identiteetti, kansallisuus, journalismi
Tutkimuksessa selvitän, kuinka ulkomaalaistaustaiset henkilöt tutkittavissa yliopistolehdissä eri keinoin tehdään ulkomaalaistaustaisiksi, eli kuinka heidät diskursseissa merkityksellistetään valtakulttuurin ulkopuolisiksi toisiksi. Toiseksi olen kiinnostunut siitä, millaisia toisia ja toisen identiteetin osasia teksteissä syntyy ja mikä heidän merkityksensä ympäröivälle yhteiskunnalle ja yhteiskunnan valtakulttuurille ja sen kulttuuri-identiteetille mahdollisesti on. Lisäksi minua kiinnostavat ne erot ja yhtäläisyydet, joita tällaisesta merkityksellistämisestä on löydettävissä, kun tutkitaan tekstejä jotka on tuotettu kahdessa eri kulttuurissa. Tutkimusaineistona ovat suomalainen yliopistolehti Aviisi (vuosikerrat 2002-2003) sekä hollantilainen yliopistolehti Universiteitskrant (UK, vuosikerta 2002-2003).
Tutkimusmenetelminä on käytetty sisällön erittelyä, sisältöanalyysiä sekä diskurssianalyysiä. Sisällön erittelyllä on tutkittu tekstien toimijasuhteita ja dialogia. Sisällön analyysissa on eritelty niitä keinoja, joilla ulkomaalaistaustaisia toisia teksteissä merkityksellistetään ja diskurssianalyysissä löydetyt merkitykset on pyritty liittämään yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Sisällön erittely osoittaa, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat teksteissä useammin puhunnan kohteina, kuin itse puhujina. Puhujina he esiintyvät lähinnä vain heidän henkilökohtaista elämäänsä koskettavissa asioissa. Aineiston teksteissä dialogi eri toimijoiden välillä on vähäistä.
Sisällön analyysi puolestaan paljastaa, että ulkomaalaistaustaiset toiset erotetaan suomalaisista ja hollantilaisista tekemällä vastakkainasetteluja tekstien toimijoiden ja näiden kulttuuritaustojen välille. Ulkomaalaistaustaisiin toisiin liitetään teksteissä stereotypioita ja heidät osoitetaan tekstuaalisin vihjein kulttuurisesti kykenemättömiksi, jopa naurettaviksi. Ulkomaalaistaustaiset toiset liitetään teksteissä myös ongelmiin ja uhkakuviin. Nämä eronteon muodot voidaan laajemmin liittää länsimaisiin, etnosentrisiin käsityksiin ulkomaalaisista alempiarvoisina, uhkaavina ja outoina. Suomalaisissa teksteissä ulkomaalaistaustaiset henkilöt hahmottuvat erityisesti kaukaisiksi ja kiehtoviksi, hollantilaisissa teksteissä puolestaan uhkaaviksi sekä yhteiskunnallisen arvostelun ja valikoinnin kohteiksi. Suomalaisen Aviisin teksteistä näkyy, että suomalaista yhteiskuntaa ja identiteettiä ollaan laajentamassa ulkomaalaistaustaiset toiset sisälleen sulkeviksi. Hollantilaisen UK:n tekstit puolestaan kertovat siitä, että hollantilaista yhteiskuntaa ja identiteettiä pyritään entistä selvemmin tekemään yhtenäiseksi.
Yliopistolehdet voisivat jatkossa kiinnittää enemmän huomiota siihen, millaisia merkityksiä ne ulkomaalaistaustaisista toisista tuottavat. Selvästi ne jo nyt pyrkivät tuomaan ulkomaalaistaustaiset toiset esiin lähtökohtaisesti myönteisellä tavalla. Kiinnittämällä enemmän huomiota tekstien tekotapoihin ja rutiineihin, esimerkiksi tuottamalla myös englanninkielisiä tekstejä, voitaisiin jatkossa lisätä myös yliopistomaailman sisäistä yhteisöllisyyttä, jonka kiinteä osa ulkomaalaistaustaiset toisetkin olisivat.
toiseus, erilaisuus, merkitys, kulttuuri-identiteetti, kansallisuus, journalismi
Tutkimuksessa selvitän, kuinka ulkomaalaistaustaiset henkilöt tutkittavissa yliopistolehdissä eri keinoin tehdään ulkomaalaistaustaisiksi, eli kuinka heidät diskursseissa merkityksellistetään valtakulttuurin ulkopuolisiksi toisiksi. Toiseksi olen kiinnostunut siitä, millaisia toisia ja toisen identiteetin osasia teksteissä syntyy ja mikä heidän merkityksensä ympäröivälle yhteiskunnalle ja yhteiskunnan valtakulttuurille ja sen kulttuuri-identiteetille mahdollisesti on. Lisäksi minua kiinnostavat ne erot ja yhtäläisyydet, joita tällaisesta merkityksellistämisestä on löydettävissä, kun tutkitaan tekstejä jotka on tuotettu kahdessa eri kulttuurissa. Tutkimusaineistona ovat suomalainen yliopistolehti Aviisi (vuosikerrat 2002-2003) sekä hollantilainen yliopistolehti Universiteitskrant (UK, vuosikerta 2002-2003).
Tutkimusmenetelminä on käytetty sisällön erittelyä, sisältöanalyysiä sekä diskurssianalyysiä. Sisällön erittelyllä on tutkittu tekstien toimijasuhteita ja dialogia. Sisällön analyysissa on eritelty niitä keinoja, joilla ulkomaalaistaustaisia toisia teksteissä merkityksellistetään ja diskurssianalyysissä löydetyt merkitykset on pyritty liittämään yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Sisällön erittely osoittaa, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat teksteissä useammin puhunnan kohteina, kuin itse puhujina. Puhujina he esiintyvät lähinnä vain heidän henkilökohtaista elämäänsä koskettavissa asioissa. Aineiston teksteissä dialogi eri toimijoiden välillä on vähäistä.
Sisällön analyysi puolestaan paljastaa, että ulkomaalaistaustaiset toiset erotetaan suomalaisista ja hollantilaisista tekemällä vastakkainasetteluja tekstien toimijoiden ja näiden kulttuuritaustojen välille. Ulkomaalaistaustaisiin toisiin liitetään teksteissä stereotypioita ja heidät osoitetaan tekstuaalisin vihjein kulttuurisesti kykenemättömiksi, jopa naurettaviksi. Ulkomaalaistaustaiset toiset liitetään teksteissä myös ongelmiin ja uhkakuviin. Nämä eronteon muodot voidaan laajemmin liittää länsimaisiin, etnosentrisiin käsityksiin ulkomaalaisista alempiarvoisina, uhkaavina ja outoina. Suomalaisissa teksteissä ulkomaalaistaustaiset henkilöt hahmottuvat erityisesti kaukaisiksi ja kiehtoviksi, hollantilaisissa teksteissä puolestaan uhkaaviksi sekä yhteiskunnallisen arvostelun ja valikoinnin kohteiksi. Suomalaisen Aviisin teksteistä näkyy, että suomalaista yhteiskuntaa ja identiteettiä ollaan laajentamassa ulkomaalaistaustaiset toiset sisälleen sulkeviksi. Hollantilaisen UK:n tekstit puolestaan kertovat siitä, että hollantilaista yhteiskuntaa ja identiteettiä pyritään entistä selvemmin tekemään yhtenäiseksi.
Yliopistolehdet voisivat jatkossa kiinnittää enemmän huomiota siihen, millaisia merkityksiä ne ulkomaalaistaustaisista toisista tuottavat. Selvästi ne jo nyt pyrkivät tuomaan ulkomaalaistaustaiset toiset esiin lähtökohtaisesti myönteisellä tavalla. Kiinnittämällä enemmän huomiota tekstien tekotapoihin ja rutiineihin, esimerkiksi tuottamalla myös englanninkielisiä tekstejä, voitaisiin jatkossa lisätä myös yliopistomaailman sisäistä yhteisöllisyyttä, jonka kiinteä osa ulkomaalaistaustaiset toisetkin olisivat.