Elinkeinoinvestointien vaikutukset Mäntyharjun kunnan talouteen.
PETRELL, LAILA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PETRELL, LAILA
2004
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-14Tiivistelmä
Hakutermit:
kunnan toimiala, kuntien elinkeinopolitiikka, kustannus-hyötyanalyysi, investoinnit, yritystilasopimukset, toimitilavuokrat, kerrannaisvaikutukset
Tutkielman aihepiirinä on kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka. Tutkimuskohteena on kuntien tukitoimet yrityksille ja elinkeinoinvestointien vaikutukset erityisesti Mäntyharjun kunnan talouteen. Tavoitteena on ensin selvittää kunnan toimialan käsitettä kuntalain perusteella sekä kunnissa harjoitettavan elinkeinopolitiikan syitä, toimijoita ja keinoja. Erityisesti elinkeinoinvestointeihin painottuvan elinkeinopolitiikan pohjalta nousevat tutkielman keskeisiksi käsitteiksi yritysten kanssa solmittavat sopimukset, investoinnit, toimitilavuokrat, riskit ja investointihankkeiden kerrannaisvaikutukset.
Tutkimusmenetelmänä on kustannus-hyötyanalyysi, jonka avulla suoritetaan investointien kannattavuuden arviointia. Kustannus-hyötyanalyysissa vaikutuksia tarkastellaan useiden toimijoiden osalta. Kiinnostuksen kohteena on se, saavatko ne aikaan positiivisia muutoksia kunnan talouteen. Tutkimuksessa on mukana kuusi kunnan vuosina 1996 2004 toteuttamaa hallihanketta. Jokaisesta hankkeesta on tehty laskentataulukko ja sen pohjalta investointilaskelmat nykyarvomenetelmällä, annuiteettimenetelmällä, sisäisen korkokannan menetelmällä sekä takaisinmaksuajan menetelmällä. Lisäksi jokaisesta hankkeesta on laskettu hyöty-kustannussuhde.
Tutkimustulosten perusteella Mäntyharjun kunnan on kannattanut harjoittaa elinkeinopolitiikkaa investoimalla halleihin. Hankkeiden seurauksena tuettujen yritysten työntekijämäärä lisääntyi 80 henkilöllä, joista 52 henkilön tulot olivat lisäämässä Mäntyharjun verotuloja. Eri hallihankkeiden vertailussa juuri työntekijämäärän lisäys oli suurin hankkeen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Hankkeiden takaisinmaksuajat alkavat täyttyä vuosikymmenen vaihteessa edellyttäen, että työntekijämäärät säilyvät nykyisellä tasolla.
kunnan toimiala, kuntien elinkeinopolitiikka, kustannus-hyötyanalyysi, investoinnit, yritystilasopimukset, toimitilavuokrat, kerrannaisvaikutukset
Tutkielman aihepiirinä on kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka. Tutkimuskohteena on kuntien tukitoimet yrityksille ja elinkeinoinvestointien vaikutukset erityisesti Mäntyharjun kunnan talouteen. Tavoitteena on ensin selvittää kunnan toimialan käsitettä kuntalain perusteella sekä kunnissa harjoitettavan elinkeinopolitiikan syitä, toimijoita ja keinoja. Erityisesti elinkeinoinvestointeihin painottuvan elinkeinopolitiikan pohjalta nousevat tutkielman keskeisiksi käsitteiksi yritysten kanssa solmittavat sopimukset, investoinnit, toimitilavuokrat, riskit ja investointihankkeiden kerrannaisvaikutukset.
Tutkimusmenetelmänä on kustannus-hyötyanalyysi, jonka avulla suoritetaan investointien kannattavuuden arviointia. Kustannus-hyötyanalyysissa vaikutuksia tarkastellaan useiden toimijoiden osalta. Kiinnostuksen kohteena on se, saavatko ne aikaan positiivisia muutoksia kunnan talouteen. Tutkimuksessa on mukana kuusi kunnan vuosina 1996 2004 toteuttamaa hallihanketta. Jokaisesta hankkeesta on tehty laskentataulukko ja sen pohjalta investointilaskelmat nykyarvomenetelmällä, annuiteettimenetelmällä, sisäisen korkokannan menetelmällä sekä takaisinmaksuajan menetelmällä. Lisäksi jokaisesta hankkeesta on laskettu hyöty-kustannussuhde.
Tutkimustulosten perusteella Mäntyharjun kunnan on kannattanut harjoittaa elinkeinopolitiikkaa investoimalla halleihin. Hankkeiden seurauksena tuettujen yritysten työntekijämäärä lisääntyi 80 henkilöllä, joista 52 henkilön tulot olivat lisäämässä Mäntyharjun verotuloja. Eri hallihankkeiden vertailussa juuri työntekijämäärän lisäys oli suurin hankkeen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Hankkeiden takaisinmaksuajat alkavat täyttyä vuosikymmenen vaihteessa edellyttäen, että työntekijämäärät säilyvät nykyisellä tasolla.