Protektionismi vai vapaakauppa? - kehitysmaiden valinta.
KIRJOLA, ASTA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KIRJOLA, ASTA
2004
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-14Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan kansainvälisen kaupan vapauttamisen sekä kotimaisten markkinoiden suojelun ja tukemisen hyödyllisyyttä. Näkökulmana on kehitysmaiden valinta suojelun ja vapaakaupan välillä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää sekä suojelun että vapaakaupan hyötyjä ja haittoja kehitysmaille. Tutkimusongelmana on siis se, millainen kauppapolitiikka voisi olla kehitysmaille eduksi. Työssä myös pyritään kuvaamaan kehitysmaiden taloushistoriaa. Tutkielmassa selvitetään, miten siirtomaavallan aikaiset suhteet ovat vaikuttaneet kehitysmaiden taloudelliseen kehitykseen ja miten kehitysmaat ovat ajan mittaan olleet siirtymässä perushyödykkeiden tuotannosta ja viennistä teollisuustuotteiden tuotantoon. Lisäksi selvitetään, miten monissa kehitysmaissa teollistumisstrategiaksi on valittu maahantuonnin rajoittaminen ja miten Itä-Aasian maissa strategiana on ollut teollisuushyödykkeiden vienti.
Kansainvälistä kauppaa koskeva kirjallisuus ja alaan liittyvät tutkimukset osoittavat, että kotimaisten markkinoiden suojelun puolesta on olemassa monia järkeenkäyviä perusteluita. Toisaalta erilaisilla kauppapoliittisilla toimenpiteillä voi olla heikentävä vaikutus maan kokonaishyvinvointiin. Vapaakaupan tulonjakovaikutuksena joidenkin tahojen asema paranee ja joidenkin huononee. Kansainvälinen kauppa kuitenkin tarjoaa monia ensiarvoisia hyötyjä, joista tärkeimpänä on se, että avoimuus voi lisätä talouden tuottavuuden kasvua.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että lyhyellä aikavälillä kehitysmaiden voi olla kannattavaa suojella omia kehittyviä alojaan kansainväliseltä kilpailulta. Suojelun tulee kuitenkin olla kohtuullista. Sen tulee kohdistua sellaisiin aloihin, jotka pystyvät todella kehittymään kilpailukykyisiksi. Lisäksi suojelusta aiheutuvan lopullisen hyödyn tulisi ylittää suojelun aiheuttamat kustannukset. Väliaikaisesta suojelusta tulisi pitkällä aikavälillä luopua. Tällöin kehitysmaat voivat saavuttaa mm. taloudellista kasvua vapaakaupan mahdollistaman teknologian tuonnin ja lisääntyneen kilpailun avulla. Taloudellisen kasvun kannalta kehitysmaiden olisi kaupan vapauttamisen ohella hyödyllistä toteuttaa myös muita talouspoliittisia uudistuksia. Itä-Aasian menestyneissä maissa taloudelliseen kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet muut kotimaiset tekijät kuten korkea säästämis- ja investointiaste sekä investoinnit koulutukseen.
Kansainvälistä kauppaa koskeva kirjallisuus ja alaan liittyvät tutkimukset osoittavat, että kotimaisten markkinoiden suojelun puolesta on olemassa monia järkeenkäyviä perusteluita. Toisaalta erilaisilla kauppapoliittisilla toimenpiteillä voi olla heikentävä vaikutus maan kokonaishyvinvointiin. Vapaakaupan tulonjakovaikutuksena joidenkin tahojen asema paranee ja joidenkin huononee. Kansainvälinen kauppa kuitenkin tarjoaa monia ensiarvoisia hyötyjä, joista tärkeimpänä on se, että avoimuus voi lisätä talouden tuottavuuden kasvua.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että lyhyellä aikavälillä kehitysmaiden voi olla kannattavaa suojella omia kehittyviä alojaan kansainväliseltä kilpailulta. Suojelun tulee kuitenkin olla kohtuullista. Sen tulee kohdistua sellaisiin aloihin, jotka pystyvät todella kehittymään kilpailukykyisiksi. Lisäksi suojelusta aiheutuvan lopullisen hyödyn tulisi ylittää suojelun aiheuttamat kustannukset. Väliaikaisesta suojelusta tulisi pitkällä aikavälillä luopua. Tällöin kehitysmaat voivat saavuttaa mm. taloudellista kasvua vapaakaupan mahdollistaman teknologian tuonnin ja lisääntyneen kilpailun avulla. Taloudellisen kasvun kannalta kehitysmaiden olisi kaupan vapauttamisen ohella hyödyllistä toteuttaa myös muita talouspoliittisia uudistuksia. Itä-Aasian menestyneissä maissa taloudelliseen kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet muut kotimaiset tekijät kuten korkea säästämis- ja investointiaste sekä investoinnit koulutukseen.