Musiikin inhimillisyys: Susanne K. Langerin ekspressiivisten muotojen filosofia
KANTOMAA, TAITO (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Filosofia - Philosophy
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-16Tiivistelmä
Hakutermit:
taidefilosofia, musiikkifilosofia, Susanne K. Langer, Ernst Cassirer
Tutkielmassani tutkin Susanne Knauth Langerin taiteenfilosofiassa esiintyvää väitettä, että musiikki kykenee ilmaisemaan todellisuudesta sellaisia asioita ja ilmiöitä, joita ihminen ei puhutulla tai kirjoitetulla kielellä kykene ilmaisemaan. Langerin mukaan esimerkiksi ihmisen tunneilmiöitä on toisinaan vaikea kuvata kielellä kun taas musiikki tavoittaa näistä tunteista pienimmätkin nyanssit. Langerin filosofian kokonaisuus nousee kahdesta filosofian traditiosta: Langer saavuttaa naturalistisesta positiosta päätelmiä, joita hän yhdistää uuskantilaisen Ernst Cassirerin filosofiaan. Päälähteeni Langerin filosofiaan on ollut Philosophy in a New Key.
Ernst Cassirerin symbolisten muotojen filosofia on symbolisysteemien filosofiaa ja sen tiivis esitys löytyy teoksesta Essay on Man. Tämän filosofian mukaan maailma konstituoituu tieteessä, kielessä, uskonnoissa ja myyteissä sekä taiteessa. Ihminen ei havaitse maailmaa sellaisenaan vaan havainnot luovat käsityksen siitä, millainen maailma on. Cassirerin tavoite oli luoda kokonaisvaltainen käsitys näistä inhimillisen ilmaisun kentistä ja päästä näin lähemmäs kysymystä ihmisen ja maailman suhteesta. Cassirerin filosofiassa tieto ei pysähdy tieteen ja kielen rajoille vaan jatkuu uskonnossa, myyteissä ja taiteessa.
Langer päätyy samanlaiseen kantaan. Cassireria lainaten kielen rajat eivät merkitse inhimillisen ilmaisun rajoja vaan ihminen kykenee ilmaisemaan itseään mm. taiteen kautta. Langerin taiteenfilosofian ydin on, että taide ilmaisee maailmasta asioita, joita kieli pystyy vain hapuilemaan. Musiikinfilosofiassa tämä merkitsee sitä, että musiikki kykenee artikuloimaan tunteita kokonaisvaltaisemmin kuin kieli.
Musiikki kokonaisuudessaan ei alistu Langerin sille luomaan kehykseen. Nykyaikainen käsitys musiikin kokonaisuudesta ei koske ainoastaan musiikin luomista vaan myös sen vastaanottamista. Radikaaleimmillaan musiikin kuulija on myös musiikin säveltäjä. Musiikinfilosofiaa ei voi tehdä pelkästään kulttuurifilosofiana, joka tutkii musiikin ajatusten kulttuurisia sidoksia ja ehtoja vaan musiikinfilosofia on ajateltava myös havaitsemisen tapaa koskevaksi tutkimukseksi. Tämänsuuntainen näkökulma on musiikin- ja taiteenfilosofian kannalta hedelmällisempi.
taidefilosofia, musiikkifilosofia, Susanne K. Langer, Ernst Cassirer
Tutkielmassani tutkin Susanne Knauth Langerin taiteenfilosofiassa esiintyvää väitettä, että musiikki kykenee ilmaisemaan todellisuudesta sellaisia asioita ja ilmiöitä, joita ihminen ei puhutulla tai kirjoitetulla kielellä kykene ilmaisemaan. Langerin mukaan esimerkiksi ihmisen tunneilmiöitä on toisinaan vaikea kuvata kielellä kun taas musiikki tavoittaa näistä tunteista pienimmätkin nyanssit. Langerin filosofian kokonaisuus nousee kahdesta filosofian traditiosta: Langer saavuttaa naturalistisesta positiosta päätelmiä, joita hän yhdistää uuskantilaisen Ernst Cassirerin filosofiaan. Päälähteeni Langerin filosofiaan on ollut Philosophy in a New Key.
Ernst Cassirerin symbolisten muotojen filosofia on symbolisysteemien filosofiaa ja sen tiivis esitys löytyy teoksesta Essay on Man. Tämän filosofian mukaan maailma konstituoituu tieteessä, kielessä, uskonnoissa ja myyteissä sekä taiteessa. Ihminen ei havaitse maailmaa sellaisenaan vaan havainnot luovat käsityksen siitä, millainen maailma on. Cassirerin tavoite oli luoda kokonaisvaltainen käsitys näistä inhimillisen ilmaisun kentistä ja päästä näin lähemmäs kysymystä ihmisen ja maailman suhteesta. Cassirerin filosofiassa tieto ei pysähdy tieteen ja kielen rajoille vaan jatkuu uskonnossa, myyteissä ja taiteessa.
Langer päätyy samanlaiseen kantaan. Cassireria lainaten kielen rajat eivät merkitse inhimillisen ilmaisun rajoja vaan ihminen kykenee ilmaisemaan itseään mm. taiteen kautta. Langerin taiteenfilosofian ydin on, että taide ilmaisee maailmasta asioita, joita kieli pystyy vain hapuilemaan. Musiikinfilosofiassa tämä merkitsee sitä, että musiikki kykenee artikuloimaan tunteita kokonaisvaltaisemmin kuin kieli.
Musiikki kokonaisuudessaan ei alistu Langerin sille luomaan kehykseen. Nykyaikainen käsitys musiikin kokonaisuudesta ei koske ainoastaan musiikin luomista vaan myös sen vastaanottamista. Radikaaleimmillaan musiikin kuulija on myös musiikin säveltäjä. Musiikinfilosofiaa ei voi tehdä pelkästään kulttuurifilosofiana, joka tutkii musiikin ajatusten kulttuurisia sidoksia ja ehtoja vaan musiikinfilosofia on ajateltava myös havaitsemisen tapaa koskevaksi tutkimukseksi. Tämänsuuntainen näkökulma on musiikin- ja taiteenfilosofian kannalta hedelmällisempi.