Englantilainen koulukunta, alueellisuus ja pohjoinen ulottuvuus : Kylmän sodan jälkeisen Pohjoisen rakenne ja muutos
ILKKO, MIKKO (2004)
2004
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14277
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14277
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 1.1. MOTIVAATIO JA OMA POSITIO 4 1.2. TUTKIMUKSEN KOKONAISRAKENNE 8 1.3. EMPIRIA 13 1.4. TUTKIMUKSEN ETENEMINEN 15 2. ENGLANTILAINEN KOULUKUNTA 17 2.1. KOLME TRADITIOTA 17 2.2. KOULUKUNNAN ASEMA NYKYTUTKIMUKSESSA 22 2.3. INSTITUUTIOT KESKEISIÄ JA KESKELLÄ 25 3. ALUE JA MAAILMANYHTEISÖ 35 3.1. ALUEELLISUUSTEORIAT 35 3.2. ALUEEN JA MAAILMANYHTEISÖN RINNASTAMINEN 38 3.3. UHKAKUVAT 40 4. METODINA VERTAILEVA POLITIIKAN TUTKIMUS 42 4.1. VERTAILEVAN TUTKIMUKSEN RAKENNE JA J.S. MILL 42 4.2. VALIDITEETTI JA RELIABILITEETTI 45 4.3. AIKAKAUSIVERTAILUN TAPAUSRAKENTEESTA 47 5. VERTAILEVA METODI POHJOISESSA ULOTTUVUUDESSA 48 5.1. TUTKIMUSOTTEEN SOVELTUMINEN POHJOISEEN 48 5.2. RIIPPUVAT JA RIIPPUMATTOMAT MUUTTUJAT 48 6. RAKENNE 51 6.1. EKSOGEENINEN ANALYYSI: INSTITUUTIOT 51 6.2. ENDOGEENINEN ANALYYSI: TOIMIJAT 65 7. MUUTOS 85 7.1. EKSOGEENINEN ANALYYSI: AIKAKAUSIEN VERTAILU 85 7.2. ENDOGEENINEN ANALYYSI: ALUEELLISTUMINEN 89 8. LOPPUPÄÄTELMÄT 96 8.1. NYKYINEN RAKENNE JA SEN KEHITYS 96 8.2. VAIHTOEHDOT VALTIOKESKEISELLE RAKENTEELLE 99 8.3. TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET 101 LÄHDELUETTELO 103
Tiivistelmä
Hakutermit:
pohjoinen ulottuvuus, arktinen
Tässä työssä tutkin pohjoisen ulottuvuuden toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta kylmän sodan jälkeisellä ajalla. Työ painottuu pohjoisen pohjoiseen eli arktiselle alueelle, mutta kattavan kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että mukana on myös etelämpää johdettuja ohjelmia, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Arktikseen.
Haen uutta ja innovatiivista näkökulmaa tämän kokonaisuuden hahmottamiseksi soveltamalla englantilaisen koulukunnan kansainvälisen politiikan teoriaa siihen. Selvitän myös vaihtoehtoisen poliittisen systeemin mahdollisuutta. Analyysiosa koostuu kahdesta osasta: yhtäältä realistisesta rakenne-osasta ja toisaalta idealistisesta muutos-kappaleesta. Näitä molempia osia analysoin eksogeenisesti ja endogeenisesti. Tämän toteutan vertailevan politiikan tutkimuksen menetelmiä hyväksi käyttäen. Koko tutkimuksen läpivalaisee vahva komparatiivinen ote.
Rakenteen analyysissä luon kuvan pohjoisen poliittisesta järjestelmästä. Ensiksi yleisen tason eksogeenisessa analyysissä hahmotan institutionaalista rakennetta teorialähtöisesti. Seuraavaksi endogeenisessa osassa haen toimijoiden teoreettisia traditioita. Todistan sekä deduktiivisesti että induktiivisesti englantilaisen koulukunnan sopivan pohjoisen tutkimiseen ja kaikkien koulukunnan traditioiden löytyvän poliittisesta toiminnasta. Pohjoisen ulottuvuuden idealistisen pinnan alla toimivat traditionaaliset instituutiot, kuten voimapolitiikka ja voiman tasapaino.
Muutoksen analyysissä selvitän pohjoisen yhteistyön ajallista ja alueellista kehittymistä. Ensiksi eksogeenisessa osassa tarkastelen ajallista muutosta selvittämällä pohjoisen ulottuvuuden prosessiluonnetta ja dynamiikkaa. Sijoitan tapahtumat päättämiini aikakausiin ja selvitän muutoksen suuntaa. Rakenteen, prosessin ja dynamiikan selvittyä on mahdollista tehdä tulevaisuuden skenaarioita. Niinpä endogeenisessa osassa selvitänkin vaihtoehtoista tapaa nähdä pohjoinen alhaalta rakentuneena alueena. Käytännön tasolla se voisi tarkoittaa sotilaspoliittisen tason sisällyttämistä yhteistyöhön, muussa tapauksessa se säilyy taustalla erillisenä ja estää yhteisön muodostumista. Yhdistämällä englantilaisen koulukunnan yhteisö-käsitteen ja alueellisuusteorioiden alueellistumisen, on mahdollista heittäytyä villeihinkin ajatusleikkeihin modernin valtiojärjestelmän vaihtoehtoisista hahmotustavoista. Lopussa totean, että tällaiset ajatusleikit ovat epärealistisia ottaen huomioon viime aikojen kehityksen. Siitä huolimatta kansainvälisen politiikan tutkimuksen on tarjottava vaihtoehtoisia tapoja ja pidemmän aikavälin skenaarioita. Lyhyemmän aikavälin suosituksia ovat päällekkäisyyksien karsiminen ja pohjoisen periferian keskusta-riippuvaisuuden vähentäminen.
pohjoinen ulottuvuus, arktinen
Tässä työssä tutkin pohjoisen ulottuvuuden toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta kylmän sodan jälkeisellä ajalla. Työ painottuu pohjoisen pohjoiseen eli arktiselle alueelle, mutta kattavan kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että mukana on myös etelämpää johdettuja ohjelmia, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Arktikseen.
Haen uutta ja innovatiivista näkökulmaa tämän kokonaisuuden hahmottamiseksi soveltamalla englantilaisen koulukunnan kansainvälisen politiikan teoriaa siihen. Selvitän myös vaihtoehtoisen poliittisen systeemin mahdollisuutta. Analyysiosa koostuu kahdesta osasta: yhtäältä realistisesta rakenne-osasta ja toisaalta idealistisesta muutos-kappaleesta. Näitä molempia osia analysoin eksogeenisesti ja endogeenisesti. Tämän toteutan vertailevan politiikan tutkimuksen menetelmiä hyväksi käyttäen. Koko tutkimuksen läpivalaisee vahva komparatiivinen ote.
Rakenteen analyysissä luon kuvan pohjoisen poliittisesta järjestelmästä. Ensiksi yleisen tason eksogeenisessa analyysissä hahmotan institutionaalista rakennetta teorialähtöisesti. Seuraavaksi endogeenisessa osassa haen toimijoiden teoreettisia traditioita. Todistan sekä deduktiivisesti että induktiivisesti englantilaisen koulukunnan sopivan pohjoisen tutkimiseen ja kaikkien koulukunnan traditioiden löytyvän poliittisesta toiminnasta. Pohjoisen ulottuvuuden idealistisen pinnan alla toimivat traditionaaliset instituutiot, kuten voimapolitiikka ja voiman tasapaino.
Muutoksen analyysissä selvitän pohjoisen yhteistyön ajallista ja alueellista kehittymistä. Ensiksi eksogeenisessa osassa tarkastelen ajallista muutosta selvittämällä pohjoisen ulottuvuuden prosessiluonnetta ja dynamiikkaa. Sijoitan tapahtumat päättämiini aikakausiin ja selvitän muutoksen suuntaa. Rakenteen, prosessin ja dynamiikan selvittyä on mahdollista tehdä tulevaisuuden skenaarioita. Niinpä endogeenisessa osassa selvitänkin vaihtoehtoista tapaa nähdä pohjoinen alhaalta rakentuneena alueena. Käytännön tasolla se voisi tarkoittaa sotilaspoliittisen tason sisällyttämistä yhteistyöhön, muussa tapauksessa se säilyy taustalla erillisenä ja estää yhteisön muodostumista. Yhdistämällä englantilaisen koulukunnan yhteisö-käsitteen ja alueellisuusteorioiden alueellistumisen, on mahdollista heittäytyä villeihinkin ajatusleikkeihin modernin valtiojärjestelmän vaihtoehtoisista hahmotustavoista. Lopussa totean, että tällaiset ajatusleikit ovat epärealistisia ottaen huomioon viime aikojen kehityksen. Siitä huolimatta kansainvälisen politiikan tutkimuksen on tarjottava vaihtoehtoisia tapoja ja pidemmän aikavälin skenaarioita. Lyhyemmän aikavälin suosituksia ovat päällekkäisyyksien karsiminen ja pohjoisen periferian keskusta-riippuvaisuuden vähentäminen.