Suomeen suuntautunut naiskauppa. Poliittisen yhteisön rajoja hämärtävästä abjekti-ilmiöstä rajoja rakentaviksi diskursseiksi.
HEIKKILÄ, JAANA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-13Sisällysluettelo
I JOHDANTO 1 1. MARGINAALIT HUOMION KESKIPISTEENÄ 1 1.1. Tutkielman tausta ja tavoitteet: tutkimuskohteen ja lähestymistavan perustelu 2 1.2. Tutkielman rakenne: punaisen langan yhteen punominen 6 II TEOREETTIS-METODOLOGINEN VIITEKEHYS 11 2. PROSTITUUTIO MAAILMANPOLITIIKAN KYSYMYKSENÄ 11 2.1. Yhteen kietoutuneiden käsitteiden selvennys 11 2.1.1. Prostituutio ja naiskauppa 11 2.1.2. Ihmiskauppa ja naiskauppa 13 2.2. Aiempi tutkimus: rajat ylittävä prostituutio globalisaatiokontekstissa 15 2.2.1. Prostituoitu globalisaation ja epätasa-arvon ruumiillistumana 16 2.2.2. Seksityöntekijä syrjittynä selviytyjänä 18 2.2.3. Näkymätön asiakas ja kasvoton järjestäytynyt rikollisuus 19 2.3. Tutkimuskohteeni: rajat ylittävä prostituutio kielenkäytössä 20 3. POSTSTRUKTURALISMI KRIITTISENÄ ASENTEENA 22 3.1. Valtavirtateorian kyseenalaistaminen 22 3.1.1. Postpositivistinen ajattelutilan tavoittelu 23 3.1.2. Teoria todellisuutta konstituoivana käytäntönä 25 3.1.3. Foundationalismin kritiikki 26 3.2. Pyrkimys politisointiin 29 3.2.1. Politiikasta politisointiin 29 3.2.2. Poliittisuuden paljastaminen maailmanpolitiikassa 30 3.2.3. Poliittisen yhteisön problematiikka 31 3.3. Genealoginen lähestymistapa 33 3.3.1. Yhtenäisyyden horjuttaminen 34 3.3.2. Totuuden poliittisuus ja vallan tuottavuus 37 3.3.3. Poikkeavuus ja normalisointi (abjekti ja sen eliminointi) 38 4. SISÄ- JA ULKOPUOLEN VÄLINEN RAJA TARKASTELUN KOHTEENA 44 4.1. Identiteetti, rajat ja järjestys maailmanpolitiikan tutkimuksessa 44 4.2. Hierarkkisia vastapareja horjuttava dekonstruktio 46 4.3. Sisä- ja ulkopuolen välistä rajaa hämärtävä abjekti 49 4.3.1. Abjektio ja torjutun toiseuden uhkaama subjekti 49 4.3.2. Poikkeava kansalainen abjektina 55 4.3.3. Muukalainen abjektina 57 III NAISKAUPPADISKURSSIEN KRIITTINEN ANALYYSI 62 5. DISKURSSIANALYYSI MENETELMÄLLISENÄ APUVÄLINEENÄ 62 5.1. Diskurssin käsite 63 5.2. Sosiaalisesti rakentuva todellisuus ja tulkintaprosessi 65 5.3. Kriittinen diskurssianalyysi 67 5.3.1. Hegemoniset diskurssit ja retoriset vakuuttamiskeinot 70 5.3.2. Subjektiasemat ja muut diskurssien sisäiset valtasuhteet 72 5.3.3. Kaksiportainen tutkimusmenetelmä 73 6. OTE NAISKAUPPAKESKUSTELUSTA ANALYYSIN KOHTEENA 74 6.1. Tiedotusvälineet todellisuuden rakentajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina 74 6.2. Paritusliigat ja kansainväliset velvoitteet keskustelun sytykkeinä 76 6.2.1. Aikaisempi suhtautuminen prostituutioon Suomessa 77 6.2.2. Rajat ylittävä prostituutio Suomessa 78 6.2.3. Lainsäädäntöön kohdistuneet muutospaineet ja voimaan tulleet uudet lait 80 6.3. HS:n prostituutiota käsittelevät artikkelit ja uutiset aineistona 82 7. HALLITSEVAT DISKURSSIT YHTEISÖN RAJOJEN UUSINTAJINA 88 7.1. Rinnakkaiset hegemoniset diskurssit 88 7.1.1. Legalistinen järjestysdiskurssi: abjektina Suomeen pesiytynyt itärikollisuus 89 7.1.2. Feministinen tasa-arvodiskurssi: abjektina Suomeen sopimaton seksiorjuus 94 7.1.3. Vallitsevat totuusdiskurssit toistensa täydentäjinä 99 7.2. Hegemoniset subjekti(abjekti)asemat ja ääneen päässeet asiantuntijat 102 7.2.1. Prostituoitu: rahanahne ”ilotyttö” tai sinisilmäinen uhri 103 7.2.2. Asiakas: lainkuuliainen tai koulutettavissa oleva kansalainen 106 7.2.3. Vakuuttavaa viranomaispuhetta, tukijärjestöjen tukahdutettuja näkemyksiä 109 7.3. Vallitsevien totuusdiskurssien horjuttaminen 111 7.3.1. Hegemonisten diskurssien sisäiset ristiriitaisuudet ja mahdolliset seuraukset 112 7.3.2. Orastava diskurssi: kansainvälinen yhteistyö 117 7.3.3. Vaie(nne)ttu vaihtoehtoinen diskurssi: globaali solidaarisuus 118 IV YHTEENVETO 121 8. TUTKIELMAN JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI 121 8.1. Tutkielman yhteen nivominen 121 8.2. Tutkielman johdonmukaisuus, eettisyys ja tulosten suhteuttaminen 127 8.3. Heränneitä ajatuksia ja suuntaviivoja jatkotutkimukselle 133 9. LOPPUSANAT 135 LÄHDELUETTELO 136
Tiivistelmä
Hakutermit:
naiskauppa, prostituutio, Suomi, poliittinen yhteisö
Tutkielmani tarkastelee Suomeen suuntautunutta naiskauppaa käsittelevää kielenkäyttöä: poliittisen yhteisön rajoja hämärtävän ilmiön jäsentymistä valtakunnallisessa julkisuudessa. Kielenkäyttö on ymmärrettävä sosiaalista todellisuutta rakentavaksi toiminnaksi ja naiskauppakeskustelu foucault’laiseksi valtapisteeksi, jossa naiskaupan haurastuttamia poliittisen yhteisön rajoja koetetaan vahvistaa.
Poliittista yhteisöä määrittävistä rajoista tarkastelun kohteena ovat fyysinen (valtion), oikeudellinen (kansalaisuuden) ja moraalinen (hyvää itseä määrittäviä arvoja ja normeja edustava) raja. Lähden siitä, että Suomessa harjoitettava naiskauppa kyseenalaistaa yhteisöllisen identiteetin perustana olevan oletuksen näiden kolmen rajan yksiin asettumisesta. Naiskauppa on siis yhteisön sisäpuolelle asettuvan itsen ja ulkopuolisten toisten erottelua hämärtävä abjekti-ilmiö. Tutkin siksi, minkälaiseksi yhteisön rajoja ja siten kollektiivista identiteettiä horjuttavaksi uhkaksi eli abjektiksi naiskauppa ja siihen osalliset mielletään suomalaista keskustelua havainnollistavassa aineistossani ja miten vallitsevat diskurssit pyrkivät tuottamaan uudelleen hämärtyviä rajoja. Näin pääsen käsiksi suomalaisen poliittisen yhteisön diskursiiviseen rakentumiseen ja voin avata naiskaupan kitkemiseen vaihtoehtoista ajattelu- ja toimintatilaa.
Opinnäytteeni ankkuroituu tieteenalan postpositivistiseen ajatteluun, joka on kiinnostunut valtavirtateorian sivuuttamista marginaaleista ja joka suhtautuu kriittisesti foundationalismiin ja rationalistisiin selittäviin teorioihin. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu poststrukturalistisesta ja psykoanalyyttisestä ajattelusta. Punaisena lankana on Michel Foucault’n genealogisista teoksista, Jacques Derridan dekonstruktiosta ja Julia Kristevan abjektioteoriasta hahmotettu metateema hierarkkisiin vastapareihin perustuvien rajojen, järjestyksen ja identiteettien hauraudesta.
Kriittisen diskurssianalyysin avulla tulkitsen Helsingin Sanomien naiskauppa-aiheisia kirjoituksia. Tarkastelu alkaa kesäkuusta 2002, jolloin virolaisten ja venäläisten paritusliigojen ote Suomessa harjoitettavasta prostituutiosta nousi esiin, ja päättyy elokuun alkuun 2004, jolloin suurin osa keskustelussa kaavailluista lakimuutoksista astui voimaan.
Aineistosta hahmottuneet kaksi rinnakkaista hegemonista diskurssia esittävät naiskaupan Suomeen kuulumattomaksi (abjektiksi) itärikollisuudeksi ja epätasa-arvoksi. Näin ne konstruoivat poliittisen yhteisön läntiseksi oikeusvaltioksi, jossa vallitsee laki, järjestys ja tasa-arvo ja jonka kansalaiset ovat moraalisiin ratkaisuihin kykeneviä erotuksena alempiarvoiseen itään, jota rikolliset ja rahanahneet tai naiivit ”itätytöt” edustavat.
Vaikka diskurssit argumentoivat naisten suojelun nimissä, tarkempi analyysi osoittaa niiden olevan ensisijaisesti huolissaan oman yhteisön ’saastumisesta’. Poissulkeva identiteettilogiikka selittää vallitsevien diskurssien kansallista näkökulmaa: naiskauppa nähdään uhkaavana siksi, että se horjuttaa kansallisen identiteetin perustana olevia rajoja, eikä siksi, että sitä ylipäätään on olemassa. Diskurssien ajamat ratkaisuyritykset rajoittuvatkin yhteisön ’puhdistamiseen’, rajavalvonnan ja rikoslain kiristämiseen.
Yhteisömme eristäminen ja prostituution piiloon painaminen eivät auta prostituoituja. Ne ovat vain näennäisiä ratkaisuja globaaliin ongelmaan. Mikäli naiskauppaa ja prostituutiota halutaan kitkeä, on pureuduttava niiden syihin: elintasoeroihin ja syrjäytymiseen. Kansallisten toimien lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja pyrkimystä solidaarisempaan maailmanpolitiikkaan, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
naiskauppa, prostituutio, Suomi, poliittinen yhteisö
Tutkielmani tarkastelee Suomeen suuntautunutta naiskauppaa käsittelevää kielenkäyttöä: poliittisen yhteisön rajoja hämärtävän ilmiön jäsentymistä valtakunnallisessa julkisuudessa. Kielenkäyttö on ymmärrettävä sosiaalista todellisuutta rakentavaksi toiminnaksi ja naiskauppakeskustelu foucault’laiseksi valtapisteeksi, jossa naiskaupan haurastuttamia poliittisen yhteisön rajoja koetetaan vahvistaa.
Poliittista yhteisöä määrittävistä rajoista tarkastelun kohteena ovat fyysinen (valtion), oikeudellinen (kansalaisuuden) ja moraalinen (hyvää itseä määrittäviä arvoja ja normeja edustava) raja. Lähden siitä, että Suomessa harjoitettava naiskauppa kyseenalaistaa yhteisöllisen identiteetin perustana olevan oletuksen näiden kolmen rajan yksiin asettumisesta. Naiskauppa on siis yhteisön sisäpuolelle asettuvan itsen ja ulkopuolisten toisten erottelua hämärtävä abjekti-ilmiö. Tutkin siksi, minkälaiseksi yhteisön rajoja ja siten kollektiivista identiteettiä horjuttavaksi uhkaksi eli abjektiksi naiskauppa ja siihen osalliset mielletään suomalaista keskustelua havainnollistavassa aineistossani ja miten vallitsevat diskurssit pyrkivät tuottamaan uudelleen hämärtyviä rajoja. Näin pääsen käsiksi suomalaisen poliittisen yhteisön diskursiiviseen rakentumiseen ja voin avata naiskaupan kitkemiseen vaihtoehtoista ajattelu- ja toimintatilaa.
Opinnäytteeni ankkuroituu tieteenalan postpositivistiseen ajatteluun, joka on kiinnostunut valtavirtateorian sivuuttamista marginaaleista ja joka suhtautuu kriittisesti foundationalismiin ja rationalistisiin selittäviin teorioihin. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu poststrukturalistisesta ja psykoanalyyttisestä ajattelusta. Punaisena lankana on Michel Foucault’n genealogisista teoksista, Jacques Derridan dekonstruktiosta ja Julia Kristevan abjektioteoriasta hahmotettu metateema hierarkkisiin vastapareihin perustuvien rajojen, järjestyksen ja identiteettien hauraudesta.
Kriittisen diskurssianalyysin avulla tulkitsen Helsingin Sanomien naiskauppa-aiheisia kirjoituksia. Tarkastelu alkaa kesäkuusta 2002, jolloin virolaisten ja venäläisten paritusliigojen ote Suomessa harjoitettavasta prostituutiosta nousi esiin, ja päättyy elokuun alkuun 2004, jolloin suurin osa keskustelussa kaavailluista lakimuutoksista astui voimaan.
Aineistosta hahmottuneet kaksi rinnakkaista hegemonista diskurssia esittävät naiskaupan Suomeen kuulumattomaksi (abjektiksi) itärikollisuudeksi ja epätasa-arvoksi. Näin ne konstruoivat poliittisen yhteisön läntiseksi oikeusvaltioksi, jossa vallitsee laki, järjestys ja tasa-arvo ja jonka kansalaiset ovat moraalisiin ratkaisuihin kykeneviä erotuksena alempiarvoiseen itään, jota rikolliset ja rahanahneet tai naiivit ”itätytöt” edustavat.
Vaikka diskurssit argumentoivat naisten suojelun nimissä, tarkempi analyysi osoittaa niiden olevan ensisijaisesti huolissaan oman yhteisön ’saastumisesta’. Poissulkeva identiteettilogiikka selittää vallitsevien diskurssien kansallista näkökulmaa: naiskauppa nähdään uhkaavana siksi, että se horjuttaa kansallisen identiteetin perustana olevia rajoja, eikä siksi, että sitä ylipäätään on olemassa. Diskurssien ajamat ratkaisuyritykset rajoittuvatkin yhteisön ’puhdistamiseen’, rajavalvonnan ja rikoslain kiristämiseen.
Yhteisömme eristäminen ja prostituution piiloon painaminen eivät auta prostituoituja. Ne ovat vain näennäisiä ratkaisuja globaaliin ongelmaan. Mikäli naiskauppaa ja prostituutiota halutaan kitkeä, on pureuduttava niiden syihin: elintasoeroihin ja syrjäytymiseen. Kansallisten toimien lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja pyrkimystä solidaarisempaan maailmanpolitiikkaan, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.