Koulu ja arvot - Mitä merkitystä on oikeuskasvatuksella.
VIHTILÄ, KATRI; KUNTOLA, TEIJA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIHTILÄ, KATRI
KUNTOLA, TEIJA
2004
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-07Tiivistelmä
Hakutermit:
moraali, arvot, etiikka, eettinen kasvatus, oikeuskasvatus
Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään lasten moraalisia oikeuskäsityksiä, koulun kasvatusvastuuta, opettajan roolia oikeuskasvattajana sekä yhteistyön kehitysmahdollisuuksia eri sidosryhmien, kuten koulupoliisin ja nuorisotyöntekijän kanssa.
Tutkimuksemme pääongelma on:
Millaista oikeuskasvatuksen peruskoulun ala-asteella tulisi olla?
Pääongelmaa sivuavia alaongelmia tutkimuksessa ovat:
1. Miksi oikeuskasvatusta tarvitaan koulussa?
2. Millaisia oikeuskäsityksiä luokka-asteiden 1-6 oppilailla on?
3. Miten yhteistyötä eri sidosryhmien välillä voitaisiin kehittää?
Tutkimusmetodeina olemme käyttäneet oppilaskyselyä, yksilöhaastattelua, ryhmäkeskustelua ja havainnointia. Nämä menetelmät takasivat luonnolliset olosuhteet ja sopivat näin laadullisen tutkimuksen tiedonkeruuseen.
Tutkimustuloksistamme ilmenee, että oikeuskasvatusta tarvitaan, koska oppilaille ei aina ole selvää mikä yhteiskuntamme arvoajattelun mukaisesti on oikein, mikä väärin. Täyttääkseen opetus- ja kasvatustehtävänsä, koululla on velvollisuus oikeuskasvattaa.
Oikeuskasvatuksen peruskoulun alaluokilla tulisi olla oppilaslähtöistä ja arkipäivän ongelmiin pureutuvaa eettistä kasvatusta. Oppilaiden oikeuskäsitykset kuvastavat, että heidän moraaliajattelunsa on pääsääntöisesti yhteiskunnan normien mukaisesti hyväksyttävää. Sidosryhmäyhteistyö kaipaa selkeää roolijakoa ja pitkäjänteisyyttä.
moraali, arvot, etiikka, eettinen kasvatus, oikeuskasvatus
Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään lasten moraalisia oikeuskäsityksiä, koulun kasvatusvastuuta, opettajan roolia oikeuskasvattajana sekä yhteistyön kehitysmahdollisuuksia eri sidosryhmien, kuten koulupoliisin ja nuorisotyöntekijän kanssa.
Tutkimuksemme pääongelma on:
Millaista oikeuskasvatuksen peruskoulun ala-asteella tulisi olla?
Pääongelmaa sivuavia alaongelmia tutkimuksessa ovat:
1. Miksi oikeuskasvatusta tarvitaan koulussa?
2. Millaisia oikeuskäsityksiä luokka-asteiden 1-6 oppilailla on?
3. Miten yhteistyötä eri sidosryhmien välillä voitaisiin kehittää?
Tutkimusmetodeina olemme käyttäneet oppilaskyselyä, yksilöhaastattelua, ryhmäkeskustelua ja havainnointia. Nämä menetelmät takasivat luonnolliset olosuhteet ja sopivat näin laadullisen tutkimuksen tiedonkeruuseen.
Tutkimustuloksistamme ilmenee, että oikeuskasvatusta tarvitaan, koska oppilaille ei aina ole selvää mikä yhteiskuntamme arvoajattelun mukaisesti on oikein, mikä väärin. Täyttääkseen opetus- ja kasvatustehtävänsä, koululla on velvollisuus oikeuskasvattaa.
Oikeuskasvatuksen peruskoulun alaluokilla tulisi olla oppilaslähtöistä ja arkipäivän ongelmiin pureutuvaa eettistä kasvatusta. Oppilaiden oikeuskäsitykset kuvastavat, että heidän moraaliajattelunsa on pääsääntöisesti yhteiskunnan normien mukaisesti hyväksyttävää. Sidosryhmäyhteistyö kaipaa selkeää roolijakoa ja pitkäjänteisyyttä.