Ammatillisen oppilaitoksen esimies muutosjohtajana. Johtamiskompetenssi ja tunneäly muutoksen johtamisessa.
KOLEHMAINEN, PEKKA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOLEHMAINEN, PEKKA
2004
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-03Sisällysluettelo
1 Uudistuva koulutus uudistuva johtajuus 5 1.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat 5 2 Ammatillisen koulutuksen konteksti 9 2.1 Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö 9 2.2 Ammatillisen koulutuksen organisaatiouudistukset 10 2.3 Ammatillinen koulutus muutoksessa 11 3 Johtaminen ja johtamiskompetenssit 14 3.1 Muutoksen johtaminen 14 3.1.1 Transformatiivinen johtaminen 14 3.1.2 Management Leadership 18 3.1.3 Esimies osaamisen johtajana 24 3.1.4 Johtaminen sosiaalisena prosessina 26 3.2 Oppilaitoksen johtaminen 31 3.3 Johtamiskompetenssi 36 3.3.1 Kompetenssi 36 3.3.4 Johtamiskompetenssi 41 3.4 Johtajan emotionaalinen älykkyys 42 3.5 Johtamistyylit 47 4 Tutkimuksen toteuttaminen 54 4.1 Tutkimusotteen valinnasta 54 4.2 Käytetty mittaväline 55 4.3 Tutkimuksen kohdejoukko ja aineiston keruu 56 4.4 Aineiston käsittely 58 5 Tutkimusongelmat 59 6 Tutkimustulokset 59 6.1 Esimiesten johtamiskompetenssien profiili 59 6.2 Esimiesten johtamiskompetenssien vahvuudet ja kehittämiskohteet 62 6.3 Esimiesten johtamiskompetenssien ja emotionaalisen älykkyyden erot 72 7 Tulosten tarkastelu 76 7.1 Johtopäätökset tutkimustuloksista 76 7.2 Kehittämisehdotuksia 80 7.3 Tutkimuksen luotettavuudesta 81 7.4 Jatkotutkimusehdotuksia 82 Lähteet 84 Liitteet 88
Tiivistelmä
Hakutermit:
Ammatillinen koulutus, esimies, johtamiskompetenssi, muutoksen johtaminen, tunneäly
Tämän tutkimuksen aiheena on ammatillisen oppilaitoksen muutoksen johtaminen. Aihe on ajankohtainen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien voimakkaiden kehittämis- ja muutosvaatimusten takia. Ammatillisen oppilaitoksen esimiehiltä edellytetään perinteisen oppilaitosjohtamisen lisäksi kykyä johtaa oppilaitoksen kehittämisen vaatimia suuriakin muutoksia. Esimiehillä tulee olla kykyä havaita toimintaympäristöstä tulevia usein heikkojakin signaaleja, jotka indikoivat uudistumis- tai muutostarpeesta. Johtajan tulee kyetä tulkitsemaan näitä ulkopuolisia signaaleja ja laatimaan visioita toiminnan kehittämiseksi. Visioiden ja kehittämissuunnitelmien toteuttaminen edellyttää esimiehiltä kykyä viestittää ne henkilöstölle ja innostaa ihmiset mukaan muutoksen toteuttamiseen Muutosprosessin läpivieminen edellyttää esimiehiltä valmiuksia ihmisten ja tehtävien johtamisessa. Avainasemassa ovat ilmiselvästi myös esimiehen oman toiminnan hallintaan liittyvät tunneälyn alueeseen kuuluvat kompetenssit.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhden ammatillisen oppilaitoksen esimiesten johtamis- ja tunneälyn kompetensseja heidän itsensä arvioimana. Tutkimusraportissa kuvataan ammatillisen koulutuksen kontekstia ja koulutuksessa tapahtuneita uudistuksia viimeisten viidentoista vuoden kuluessa. Raportissa hahmotetaan myös uudistumistarpeita ja lähitulevaisuudessa toteutuvia rakenteellisia ja sisällöllisiä uudistuksia. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan muutoksen johtamiseen liittyviä johtamisteorioita. Tutkimuksen kohdejoukkona on suuren ammatillisen oppilaitoksen koko esimiesjoukko. Nämä 22 esimiestä osallistuivat oppilaitoksen kehittämiseen liittyvään johtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen. Tutkimus liittyi em. koulutukseen ja se toteutettiin lomaketutkimuksena. Tutkimustuloksia käsiteltiin kvantitatiivisin menetelmin. Esimiehet arvioivat valmiuksiaan johtamis- ja tunneälyn kompetensseissa professori Pekka Ruohotien laatimaa mittaristoa käyttäen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaitoksen esimiehet arvioivat johtamis- ja tunneälyn kompetenssejaan keskimääräistä paremmiksi. Eri vastaajaryhmien arvioiden välillä ei ollut merkittäviä eroja. Merkittävä havainto oli, että esimiehillä oli kehittämistarpeita erityisesti tunneälyn kompetenssien alueella ja keskeisimmissä muutoksen johtamisessa edellytettävissä kompetensseissa. Vahvimmiksi kompetenssialueiksi osoittautuivat oman toiminnan hallinta, kommunikointitaito sekä tunneälyn kompetensseista hyvä itsetuntemus, itseluottamus, optimismi, eläytymiskyky ja palvelualttius. Merkittävä havainto oli myös se, että mittari soveltuu hyvin kehityskeskusteluissa käytettäväksi organisaation osaamisen johtamisen työkaluksi.
Ammatillinen koulutus, esimies, johtamiskompetenssi, muutoksen johtaminen, tunneäly
Tämän tutkimuksen aiheena on ammatillisen oppilaitoksen muutoksen johtaminen. Aihe on ajankohtainen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien voimakkaiden kehittämis- ja muutosvaatimusten takia. Ammatillisen oppilaitoksen esimiehiltä edellytetään perinteisen oppilaitosjohtamisen lisäksi kykyä johtaa oppilaitoksen kehittämisen vaatimia suuriakin muutoksia. Esimiehillä tulee olla kykyä havaita toimintaympäristöstä tulevia usein heikkojakin signaaleja, jotka indikoivat uudistumis- tai muutostarpeesta. Johtajan tulee kyetä tulkitsemaan näitä ulkopuolisia signaaleja ja laatimaan visioita toiminnan kehittämiseksi. Visioiden ja kehittämissuunnitelmien toteuttaminen edellyttää esimiehiltä kykyä viestittää ne henkilöstölle ja innostaa ihmiset mukaan muutoksen toteuttamiseen Muutosprosessin läpivieminen edellyttää esimiehiltä valmiuksia ihmisten ja tehtävien johtamisessa. Avainasemassa ovat ilmiselvästi myös esimiehen oman toiminnan hallintaan liittyvät tunneälyn alueeseen kuuluvat kompetenssit.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhden ammatillisen oppilaitoksen esimiesten johtamis- ja tunneälyn kompetensseja heidän itsensä arvioimana. Tutkimusraportissa kuvataan ammatillisen koulutuksen kontekstia ja koulutuksessa tapahtuneita uudistuksia viimeisten viidentoista vuoden kuluessa. Raportissa hahmotetaan myös uudistumistarpeita ja lähitulevaisuudessa toteutuvia rakenteellisia ja sisällöllisiä uudistuksia. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan muutoksen johtamiseen liittyviä johtamisteorioita. Tutkimuksen kohdejoukkona on suuren ammatillisen oppilaitoksen koko esimiesjoukko. Nämä 22 esimiestä osallistuivat oppilaitoksen kehittämiseen liittyvään johtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen. Tutkimus liittyi em. koulutukseen ja se toteutettiin lomaketutkimuksena. Tutkimustuloksia käsiteltiin kvantitatiivisin menetelmin. Esimiehet arvioivat valmiuksiaan johtamis- ja tunneälyn kompetensseissa professori Pekka Ruohotien laatimaa mittaristoa käyttäen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaitoksen esimiehet arvioivat johtamis- ja tunneälyn kompetenssejaan keskimääräistä paremmiksi. Eri vastaajaryhmien arvioiden välillä ei ollut merkittäviä eroja. Merkittävä havainto oli, että esimiehillä oli kehittämistarpeita erityisesti tunneälyn kompetenssien alueella ja keskeisimmissä muutoksen johtamisessa edellytettävissä kompetensseissa. Vahvimmiksi kompetenssialueiksi osoittautuivat oman toiminnan hallinta, kommunikointitaito sekä tunneälyn kompetensseista hyvä itsetuntemus, itseluottamus, optimismi, eläytymiskyky ja palvelualttius. Merkittävä havainto oli myös se, että mittari soveltuu hyvin kehityskeskusteluissa käytettäväksi organisaation osaamisen johtamisen työkaluksi.