Vieraan kielen vaikutuksesta ääneen. Tutkimus suomalaisten naisten äänestä englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän luennassa.
JÄRVINEN, KATI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JÄRVINEN, KATI
2004
Puheoppi - Speech Communication and Voice Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-08Tiivistelmä
Hakutermit:
F0, SPL, keskiarvospektri, alfa-ratio, soinnillisuus, kuormitusindeksi
Tutkielmassa tarkastellaan äänen parametrien muutoksia vieraan kielen luennassa suomea äidinkielenään puhuvilla naisilla. Aineisto on kerätty nauhoittamalla 44 koehenkilön luenta sekä suomeksi että vieraalla kielellä/vierailla kielillä.
Tutkimusmenetelminä on käytetty akustisia analyysejä sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Äänen parametreistä on tutkittu F0, F0:n hajonta, F0:n vaihtelu, SPL, keskiarvospektri, alfa-ratio, soinnillisuuden määrä sekä kuormitusindeksi, joista on laskettu keskiarvot ja tilastolliset merkitsevyydet.
Vieras kieli vaikuttaa lähinnä puhekorkeuteen. F0 nousi kaikilla tutkimuksessa käytetyissä vieraissa kielissä verrattuna suomeen. Voimakkuudessa, laadussa ja kuormitusindeksissä ei ollut havaittavissa selkeää eroa suomen ja vieraiden kielten välillä.
F0:n nousu voi johtua koehenkilöiden puheen mukauttamisesta sellaiselle puhekorkeudelle, jota kieltä äidinkielenään puhuvien uskotaan käyttävän. Vieraan kielen intonaation tavoitteleminen saattaa myös vaikuttaa F0:n nousuun. Äänen laatu keskiarvospektrillä ja alfa-ratiolla mitattuna ei muutu merkittävästi vierailla kielillä. Kuormitusindeksin vähäiset muutokset ovat riippuvaisia kielen soinnillisuuden määrästä, joten pelkkä F0:n nousu ei nosta kuormitusindeksiä, mikäli vieraan kielen soinnillisuuden määrä on pienempi kuin suomessa.
F0, SPL, keskiarvospektri, alfa-ratio, soinnillisuus, kuormitusindeksi
Tutkielmassa tarkastellaan äänen parametrien muutoksia vieraan kielen luennassa suomea äidinkielenään puhuvilla naisilla. Aineisto on kerätty nauhoittamalla 44 koehenkilön luenta sekä suomeksi että vieraalla kielellä/vierailla kielillä.
Tutkimusmenetelminä on käytetty akustisia analyysejä sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Äänen parametreistä on tutkittu F0, F0:n hajonta, F0:n vaihtelu, SPL, keskiarvospektri, alfa-ratio, soinnillisuuden määrä sekä kuormitusindeksi, joista on laskettu keskiarvot ja tilastolliset merkitsevyydet.
Vieras kieli vaikuttaa lähinnä puhekorkeuteen. F0 nousi kaikilla tutkimuksessa käytetyissä vieraissa kielissä verrattuna suomeen. Voimakkuudessa, laadussa ja kuormitusindeksissä ei ollut havaittavissa selkeää eroa suomen ja vieraiden kielten välillä.
F0:n nousu voi johtua koehenkilöiden puheen mukauttamisesta sellaiselle puhekorkeudelle, jota kieltä äidinkielenään puhuvien uskotaan käyttävän. Vieraan kielen intonaation tavoitteleminen saattaa myös vaikuttaa F0:n nousuun. Äänen laatu keskiarvospektrillä ja alfa-ratiolla mitattuna ei muutu merkittävästi vierailla kielillä. Kuormitusindeksin vähäiset muutokset ovat riippuvaisia kielen soinnillisuuden määrästä, joten pelkkä F0:n nousu ei nosta kuormitusindeksiä, mikäli vieraan kielen soinnillisuuden määrä on pienempi kuin suomessa.