Colonizing Mars - Triumph or Tragedy? Optimism, Pessimism and the Image of Colonization in Kim Stanley Robinson´s Red Mars.

Abstract

Hakutermit:

Mars (planeetta), kolonialismi, kolonisaatio, optimismi, pessimismi, utopiat, teknologia, tieteiskirjallisuus (science fiction)

Tutkimuksessa analysoidaan yhdysvaltalaisen tieteiskirjailijan Kim Stanley Robinsonin romaania Red Mars (1992). Tavoitteena on selvittää, miten kirjassa yhdistyvät optimistiset ja pessimistiset näkemykset Marsin kolonisaatiosta. Optimismia käsitellään etupäässä teknologisen optimismin ja pessimismiä etupäässä ihmisiin liittyvän pessimismin kannalta, koska kirjassa näyttävät limittyvän toisaalta optimistinen suhtautuminen tieteen edistymiseen ja teknologian luotettavuuteen ja toisaalta pessimistisempi suhtautuminen ihmiskunnan kykyyn toimia tehokkaasti yhdessä Marsin asuttamisen kaltaisessa suuren luokan projektissa.

Taustamateriaalina käsitellään tieteiskirjallisuuden (science fictionin) optimistisuutta ja pessimistisyyttä kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin tutkiskellaan ns. kovan tieteen traditiota ja sille tyypillistä teknologiaoptimismia sekä sen vastavoimaksi ilmaantunutta ns. uutta aaltoa, jossa korostui mm. psykologisen ja yhteiskuntakriittisen aineksen osuus ja joka näytti jossain määrin pessimistiseltä. Toiseksi tutkiskellaan utopian ja dystopian käsitteitä, joiden voidaan myös ajatella edustavan tyypillistä tieteiskirjallisuuden optimismia ja pessimismiä, ja esitellään ns. kriittisen utopian käsite, jossa näyttää toteutuvan aidosti optimistinen pyrkimys. Näiden taustavaikutteiden ilmeneminen analysoitavassa kirjassa pyritään tuomaan esiin.

Teknologinen optimismi näkyy kirjassa mm. avaruuslentojen ja Marsissa tarvittavan rakennustekniikan kuvauksessa. Teknologian luotettavuus mahdollistaa myös henkisen hyvinvoinnin, kuten myönteisen uudisraivaaja-asenteen, tutkimusretkistä nauttimisen ja Marsissa asumisen utooppisen suunnittelun. Marsissa keksitään jopa keino ihmisiän pidentämiseen. Ihmisiin liittyvä pessimismi sen sijaan näkyy ihmisten välisenä eripuraisuutena. Riitaa syntyy mm. siitä, kannattaako Marsin pinnalla vallitsevia olosuhteita, kuten lämpötilaa, ilmanpainetta ja ilmakehän koostumusta, yrittää muuttaa maankaltaisemmiksi, jotta ihmisten toiminta planeetalla helpottuisi, vai pitäisikö tyytyä tutkimaan planeettaa ja suojella sitä muutoksilta. Toinen kiistakysymys koskee sitä, annetaanko Maasta lähtöisin olevien yhtiöiden harjoittaa Marsissa kaivostoimintaa ja siihen liittyvää vallankäyttöä, vai pitäisikö Marsissa asuville ihmisille taata oikeus päättää itse omista asioistaan. Konfliktit ovat sekä poliittisia että henkilökohtaisia; tämä tulee hyvin esiin, kun kahden johtohahmon henkilökohtainen kilpailutilanne kärjistyy ja johtaa siihen, että toinen heistä murhataan. Selvimmin teknologisen optimismin ja ihmisiin liittyvän pessimismin yhteisvaikutusta kirjassa näyttäisi edustavan ns. avaruushissi: verraton teknologinen taidonnäyte, joka kuitenkin romahtaa pian valmistumisensa jälkeen ihmisten välisten konfliktien seurauksena.