Komiteat osana Euroopan unionin päätöksentekoa.
JENSEN, VIBEKE (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JENSEN, VIBEKE
2004
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-11-29Tiivistelmä
Hakutermit:
Euroopan unioni, komitologia, komiteat, päätöksenteko
Tutkimuksen kohteena on komiteatyyppisten toimielinten osallistuminen Euroopan unionin päätöksentekoon. Euroopan unionin komitealaitoksen piirissä toimii lukuisia yhteisön toimielimiä avustavia komiteoita ja työryhmiä. Tarkoituksena on selvittää niiden tehtäviä ja toimivaltaa yhteisön päätöksentekoprosessissa. Komiteat kuvataan osana yhteisön poliittisen prosessin aloite-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanovaihetta.
Tutkimuksen pääpaino on yhteisön täytäntöönpanomenettelyn ja siihen osallistuvien komitologiakomiteoiden toiminnan selvittämisessä. Yhteisön säädösten täytäntöönpano tapahtuu pääasiassa komission toimesta. Komissiolla ei ole suoraan yhteisön perustamissopimuksista johdettua toimivaltaa säädösten täytäntöönpanoon vaan neuvosto delegoi komissiolle perustamissopimuksen 202 artiklan mukaisesti toimivaltaa antamiensa säädösten täytäntöönpanoon. Delegoidessaan komissiolle täytäntöönpanovaltaa neuvosto asettaa komitologiakomitean valvomaan komission päätöksentekoa. Komitologiakomitea voi neuvoston päätöksen mukaan noudattaa komission valvonnassa neuvoa-antavaa menettelyä, hallintomenettelyä tai sääntelymenettelyä. Valitun menettelyn tyypistä riippuu, kuinka vapaasti komission voi käyttää sille delegoitua täytäntöönpanovaltaa. Komitologiamenettelyn tarkoituksena on mahdollistaa yhteisön säädösten täytäntöönpanon valvonta neuvoston ja jäsenvaltioiden toimesta.
Aihetta tarkastellaan pääasiassa yhteisön näkökulmasta, mutta tutkimuksessa on selostettu myös EU-asioiden kansallisen valmistelun kulku Suomessa. Näin saadaan kokonaiskuva päätöksenteon etenemisestä yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös komiteoiden työskentelyyn ja yhteisön päätöksentekoon liittyviä ongelmia. Lopuksi selvitetään komitologian tulevaisuutta ja uuden Euroopan perustuslain aiheuttamia mahdollisia muutoksia yhteisön päätöksentekoon.
Tutkimuksesta käy ilmi, että komiteatyyppiset elimet ovat yhteisön päätöksenteossa merkittävässä asemassa. Suurin osa yhteisön päätöksistä on valmisteltu erilaisissa yhteisön toimielimiä avustavissa työryhmissä. Komiteat takaavat asiantuntemuksen päätöksenteossa ja ovat jäsenvaltioiden yhteistyön kannalta hyödyllisiä keskustelufoorumeita. Tuomioistuimen oikeuskäytäntö osoittaa, että tuomioistuin suhtautuu pääasiassa hyväksyvästi komitologiakomiteoiden käyttöön täytäntöönpanomenettelyssä.
Tutkimuksen perustana on yhteisön oikeus. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on tutkimusaiheen kannalta keskeisessä asemassa, koska yhteisön täytäntöönpanomenettelyä ja siihen liittyvää komitologiamenettelyä ei ole säännelty yhteisön perustamissopimuksissa. Lisäksi tutkimuksen lähteenä on käytetty aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta. Tutkimusaihetta on käsitelty pääasiassa oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen.
Euroopan unioni, komitologia, komiteat, päätöksenteko
Tutkimuksen kohteena on komiteatyyppisten toimielinten osallistuminen Euroopan unionin päätöksentekoon. Euroopan unionin komitealaitoksen piirissä toimii lukuisia yhteisön toimielimiä avustavia komiteoita ja työryhmiä. Tarkoituksena on selvittää niiden tehtäviä ja toimivaltaa yhteisön päätöksentekoprosessissa. Komiteat kuvataan osana yhteisön poliittisen prosessin aloite-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanovaihetta.
Tutkimuksen pääpaino on yhteisön täytäntöönpanomenettelyn ja siihen osallistuvien komitologiakomiteoiden toiminnan selvittämisessä. Yhteisön säädösten täytäntöönpano tapahtuu pääasiassa komission toimesta. Komissiolla ei ole suoraan yhteisön perustamissopimuksista johdettua toimivaltaa säädösten täytäntöönpanoon vaan neuvosto delegoi komissiolle perustamissopimuksen 202 artiklan mukaisesti toimivaltaa antamiensa säädösten täytäntöönpanoon. Delegoidessaan komissiolle täytäntöönpanovaltaa neuvosto asettaa komitologiakomitean valvomaan komission päätöksentekoa. Komitologiakomitea voi neuvoston päätöksen mukaan noudattaa komission valvonnassa neuvoa-antavaa menettelyä, hallintomenettelyä tai sääntelymenettelyä. Valitun menettelyn tyypistä riippuu, kuinka vapaasti komission voi käyttää sille delegoitua täytäntöönpanovaltaa. Komitologiamenettelyn tarkoituksena on mahdollistaa yhteisön säädösten täytäntöönpanon valvonta neuvoston ja jäsenvaltioiden toimesta.
Aihetta tarkastellaan pääasiassa yhteisön näkökulmasta, mutta tutkimuksessa on selostettu myös EU-asioiden kansallisen valmistelun kulku Suomessa. Näin saadaan kokonaiskuva päätöksenteon etenemisestä yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös komiteoiden työskentelyyn ja yhteisön päätöksentekoon liittyviä ongelmia. Lopuksi selvitetään komitologian tulevaisuutta ja uuden Euroopan perustuslain aiheuttamia mahdollisia muutoksia yhteisön päätöksentekoon.
Tutkimuksesta käy ilmi, että komiteatyyppiset elimet ovat yhteisön päätöksenteossa merkittävässä asemassa. Suurin osa yhteisön päätöksistä on valmisteltu erilaisissa yhteisön toimielimiä avustavissa työryhmissä. Komiteat takaavat asiantuntemuksen päätöksenteossa ja ovat jäsenvaltioiden yhteistyön kannalta hyödyllisiä keskustelufoorumeita. Tuomioistuimen oikeuskäytäntö osoittaa, että tuomioistuin suhtautuu pääasiassa hyväksyvästi komitologiakomiteoiden käyttöön täytäntöönpanomenettelyssä.
Tutkimuksen perustana on yhteisön oikeus. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on tutkimusaiheen kannalta keskeisessä asemassa, koska yhteisön täytäntöönpanomenettelyä ja siihen liittyvää komitologiamenettelyä ei ole säännelty yhteisön perustamissopimuksissa. Lisäksi tutkimuksen lähteenä on käytetty aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta. Tutkimusaihetta on käsitelty pääasiassa oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen.