Pienluokka koulukulttuurisesti poikkeavien tukena. Tapaus-tutkimus Moision koulussa.
TUHKANEN, MINNA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TUHKANEN, MINNA
2000
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-02-10Sisällysluettelo
1 Johdanto 2 2 Erilaisuus koulun ja oppilaan kulttuurissa 4 2.1 Koulun kulttuuri 6 2.2 Oppilaan kulttuuri 7 2.3 Kulttuurien kohtaaminen 8 3 Koulukulttuurisesti poikkeavien oppilaiden koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet 11 3.1 Kouluvaikeudet 11 3.2 Syrjäytymisvaara 15 4 Pienluokka yleisopetukseen kuuluvana koulukulttuurisesti poikkeaville oppilaille tarkoitettuna oppilashuollon tukitoimena 18 4.1 Oppilashuolto 19 4.2 Pienluokka oppilashuollon tukitoimena 23 5 Pienluokka Moision koulussa 25 6 Tutkimusongelmat ja tutkimusmenetelmät 26 6.1 Evaluatiivisen tapaustutkimuksen toteutus 29 7 Tutkimusaineisto ja sen analysointi 30 8 Tutkimuksen luotettavuus 34 9 Tutkimustulokset 36 9.1 Miten pienluokan kasvatus- ja opetustoiminta on koulukulttuurisesti toteutettu? 36 9.2 Miten koulukulttuurisesti poikkeavat oppilaat kuvaavat oppilaskulttuuriaan? 46 9.3 Miten koulukulttuurisesti poikkeavat oppilaat kuvaavat koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksiaan ja saamiaan oppilashuollon tukitoimia? 58 9.4 Mikä tekee pienluokasta koulukulttuurisesti onnistuneen ja hyödyllisen kasvatuksellisen intervention? 66 9.5 Mikä tekee pienluokasta oppilaskulttuurisesti onnistuneen ja hyödyllisen kasvatuksellisen intervention? 76 9.6 Tulosten yhteenveto 78 10 Pohdinta 82 Lähdeluettelo 85 Liitteet
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani Moision koulun pienluokkaa ja tarkoituksenani on kuvata ja arvioida pienluokan kasvatus- ja opetustoimintaa koulukulttuurisesti ja oppilaskulttuurisesti. Moision koulun pienluokka on perustettu koulukulttuurisesti poikkeaville nuorille, joilla on koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Pienluokka ei kuitenkaan ole erityisopetukseen kuuluva sopeutumattomien opetukseen tarkoitettu ESY-luokka vaan yleisopetukseen kuuluva oppilashuollon tukitoimi. Tällaista pienluokkaa voidaan pitää kasvatuksellisena interventiona. Sen tarkoituksena on tukea koulukulttuurisesti poikkeavien nuorten koulunkäyntiä siten, että he sopeutuisivat koulukulttuuriin entistä paremmin ja selviytyisivät peruskoulusta yleisopetuksessa eikä heitä tarvitsisi siirtää erityisopetukseen.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tapausta tutkitaan monimenetelmällisesti. Tutkimusmenetelmiäni ovat teemahaastattelu, dokumenttiaineistojen kerääminen ja havainnointi. Tutkimusaineistoni jakautuu kahteen osaan siten, että toinen osa muodostuu koulukulttuuria koskevasta ja toinen osa oppilaskulttuuria koskevasta aineistosta. Koulukulttuuria koskeva aineisto sisältää koulukuraattorin ja pienluokan luokanvalvojan haastattelut, erilaisia dokumentteja ja havaintoja. Oppilaskulttuuria koskeva aineisto puolestaan sisältää pienluokan oppilaiden haastattelut.
Tutkimustulosteni mukaan Moision koulun pienluokka on koulukulttuurisesti onnistunut, koska koulu on muuttanut perinteistä kasvatus- ja opetustoimintaansa koulukulttuurisesti poikkeaville oppilaille paremmin sopivaksi, oppilaat tulevat keskenään hyvin toimeen, opettajilla on enemmän aikaa oppilaille ja suurin osa oppilaista on pienluokan aikana joko säilyttänyt suoritustasonsa tai parantanut sitä. Pienluokka on oppilaskulttuurisesti onnistunut siinä mielessä, että oppilaat tulevat keskenään hyvin toimeen, opettajilla on enemmän aikaa oppilaille ja suurin osa oppilaista on oppinut paremmin pienluokan aikana kuin ollessaan perusopetusryhmässä. Tästä huolimatta pienluokassa on sekä koulukulttuurisesti että oppilaskulttuurisesti vielä paljon kehitettävää. Luokkaa voitaisiin koulukulttuurisesti kehittää siten, että opettajille järjestettäisiin tukitoimia esimerkiksi työnohjausta, kasvatus- ja opetustoimintaan yhdistettäisiin koulun ulkopuolisia yhteisöjä eli verkostoiduttaisiin, op
pilaille järjestettäisiin riittävästi oppilashuollon tukitoimia, oppilaiden koulutyöskentelyä motivoitaisiin esimerkiksi opiskeluporkkanoiden avulla. Tämän lisäksi kasvatus- ja opetustoiminnassa tulisi keskittyä kontrolloinnin sijasta tuenantamiseen. Pienluokkaa voitaisiin oppilaskulttuurisesti kehittää siten, että oppilaat panostaisivat koulutyöskentelyyn ja ottaisivat vastaan sen avun ja tuen, jota koulu heille tarjoaa. Vaikka pienluokkaa voidaan koulukulttuurisesti ja oppilaskulttuurisesti kehittää monella tavalla, sen toiminnassa on kuitenkin havaittavissa virheitä, joita ei enää tässä vaiheessa voida korjata. Virheet liittyvät markkinointiin, opettajien valintaan sekä kasvatus- ja opetustoiminnan lähtökohtien määrittelyyn. Vaikka näitä virheitä ei enää tässä vaiheessa voida korjata, ne voidaan huomioida seuraavaa pienluokkaa perustettaessa. Tutkimukseni osoitti myös, että Moision koulun pienluokan kaltainen opetusjärjestely on varteenotettava vaihtoehto mietittäessä miten
yleisopetuksessa olevien koulukulttuurisesti poikkeavien nuorten koulunkäyntiä voidaan tukea.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tapausta tutkitaan monimenetelmällisesti. Tutkimusmenetelmiäni ovat teemahaastattelu, dokumenttiaineistojen kerääminen ja havainnointi. Tutkimusaineistoni jakautuu kahteen osaan siten, että toinen osa muodostuu koulukulttuuria koskevasta ja toinen osa oppilaskulttuuria koskevasta aineistosta. Koulukulttuuria koskeva aineisto sisältää koulukuraattorin ja pienluokan luokanvalvojan haastattelut, erilaisia dokumentteja ja havaintoja. Oppilaskulttuuria koskeva aineisto puolestaan sisältää pienluokan oppilaiden haastattelut.
Tutkimustulosteni mukaan Moision koulun pienluokka on koulukulttuurisesti onnistunut, koska koulu on muuttanut perinteistä kasvatus- ja opetustoimintaansa koulukulttuurisesti poikkeaville oppilaille paremmin sopivaksi, oppilaat tulevat keskenään hyvin toimeen, opettajilla on enemmän aikaa oppilaille ja suurin osa oppilaista on pienluokan aikana joko säilyttänyt suoritustasonsa tai parantanut sitä. Pienluokka on oppilaskulttuurisesti onnistunut siinä mielessä, että oppilaat tulevat keskenään hyvin toimeen, opettajilla on enemmän aikaa oppilaille ja suurin osa oppilaista on oppinut paremmin pienluokan aikana kuin ollessaan perusopetusryhmässä. Tästä huolimatta pienluokassa on sekä koulukulttuurisesti että oppilaskulttuurisesti vielä paljon kehitettävää. Luokkaa voitaisiin koulukulttuurisesti kehittää siten, että opettajille järjestettäisiin tukitoimia esimerkiksi työnohjausta, kasvatus- ja opetustoimintaan yhdistettäisiin koulun ulkopuolisia yhteisöjä eli verkostoiduttaisiin, op
pilaille järjestettäisiin riittävästi oppilashuollon tukitoimia, oppilaiden koulutyöskentelyä motivoitaisiin esimerkiksi opiskeluporkkanoiden avulla. Tämän lisäksi kasvatus- ja opetustoiminnassa tulisi keskittyä kontrolloinnin sijasta tuenantamiseen. Pienluokkaa voitaisiin oppilaskulttuurisesti kehittää siten, että oppilaat panostaisivat koulutyöskentelyyn ja ottaisivat vastaan sen avun ja tuen, jota koulu heille tarjoaa. Vaikka pienluokkaa voidaan koulukulttuurisesti ja oppilaskulttuurisesti kehittää monella tavalla, sen toiminnassa on kuitenkin havaittavissa virheitä, joita ei enää tässä vaiheessa voida korjata. Virheet liittyvät markkinointiin, opettajien valintaan sekä kasvatus- ja opetustoiminnan lähtökohtien määrittelyyn. Vaikka näitä virheitä ei enää tässä vaiheessa voida korjata, ne voidaan huomioida seuraavaa pienluokkaa perustettaessa. Tutkimukseni osoitti myös, että Moision koulun pienluokan kaltainen opetusjärjestely on varteenotettava vaihtoehto mietittäessä miten
yleisopetuksessa olevien koulukulttuurisesti poikkeavien nuorten koulunkäyntiä voidaan tukea.