Vertaisryhmä kasvattavana yhteisönä. Tapaustutkimus nuorten musiikkiharrastusryhmästä
KOPONEN MARI (2004)
KOPONEN MARI
2004
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13594
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13594
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO: KOLMANNEN ALUEEN YHTEYKSIÄ 3 2 NUORTEN MUSIIKINHARRASTAJIEN VERTAISRYHMÄ TUTKIMUSKOHTEENA 4 2.1 VERTAISRYHMÄ VUOROVAIKUTUKSELLISENA PAIKKANA 7 2.1.1 Vertaisryhmä ja sosialisaatio 8 2.1.2 Nuorten vuorovaikutus ryhmässä 9 2.2 RYHMÄT NUORISOKULTTUURINA 11 3 HARRASTUSRYHMÄ KASVATTAJANA 12 3.1 HARRASTUSRYHMÄ SOSIOKULTTUURISENA TOIMINTANA 13 3.2 NUORET JA MUUSIKKOIDENTITEETTI 16 3.3 BÄNDIYHTEISÖN ARKI KASVATTAA 16 3.4 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 17 3.4.1 Nuorisokulttuuria ja sosiaalisia verkostoja 17 3.4.2 Nuorisoryhmä kasvattajana 18 3.4.3 Nuoret ja musiikkiharrastus 20 4 TUTKIELMAN TEOREETTINEN JA METODOLOGINEN PAIKANTAMINEN 22 4.1 METODOLOGISIA HAHMOTTELUJA 22 4.1.1 Konstruktionismi, etnografia ja tapaustutkimus tausta-ajatuksina 23 4.1.2 Tapaus tutkimuksen kohteena 24 4.2 ETNOGRAFISEN TUTKIMUKSEN PERUSPIIRTEITÄ 26 5 TUTKIMUSASETELMA 28 5.1 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUSOTE 28 5.2 HAVAINNOINNISTA HAASTATTELUUN: SUKELLUS BÄNDIN MAAILMAAN 30 5.2.1 Havainnointi tässä tutkimuksessa 32 5.2.2 Haastattelu aineistonkeruun muotona 35 6 BÄNDI KASVATTAVANA YHTEISÖNÄ: TEEMOITTELU JA ANALYYSI 40 6.1 VUOROVAIKUTUS BÄNDITREENEISSÄ HAVAINNOINTIAINEISTON ANALYYSIA 40 6.1.1 Treenikämpän arkiset kommunikaatiomuodot 41 6.1.2 Bändi normatiivisena yhteisönä 48 6.1.3 ”Soita vielä sitä riffiä” työnteko bänditoiminnan ’kovana ytimenä' 55 6.1.4 Soittamisen meininkiä itseilmaisun kautta yhteisyyteen 57 6.2 HAVAINNOINTIJAKSON KESKUSTELUJEN ANALYYSIA 59 6.2.1 ”Arvaa paljon mä sain enkun kirjotelmasta?” koulunkäyntiä 59 6.2.2 ”Otatko Jaska tatskan?” nuoren elämä ja vapaa-aika 60 6.2.3 ”Me on kehitytty, on vaikeempia biisejä” arviointia ja idoleita 61 6.2.4 ”Kaikkee tapahtuu tässä muutaman vuoden sisään” aikuistumisen haasteet 62 6.3 HAASTATTELUAINEISTON ANALYYSIA SYVIÄ MIETTEITÄ JA HAUSKANPITOA 63 6.4 EMPIIRISEN OSAN YHTEENVETOA 77 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 81 KIRJALLISUUS 89 LIITTEET LIITE 1. TUTKIMUSLUPA JA SITOUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA LIITE 2. TEEMAHAASTATTELURUNKO LIITE 3. BÄNDIN TARINA
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on kuvata nuorten bändiä kasvattavana yhteisönä ja tuoda esiin nuorten omia kokemuksia bändiharrastuksestaan ja sen merkityksestä heidän kasvunsa kannalta. Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä nuoret oppivat toisiltaan bändissä, mitä bänditoiminta nuorille antaa ja toisaalta heiltä vaatii. Lisäksi olen pohtinut sitä, mitä musiikki itsessään nuorille merkitsee. Pohjimmaisena on usko siihen, että nuoret oppivat vertaisryhmässään monia tietoja ja taitoja, joita jälkimodernissa yhteiskunnassa selviämiseen tarvitaan ja jotka ovat sinällään olennaisia nuorten aikuistumisen kannalta.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena etnografisella otteella. Tutkittavana yhteisönä on ollut yksi nuorisobändi, jonka toimintaa olen seurannut tiiviisti kahden kuukauden ajan. Tutkimusaineisto koostuu bändin treenikämpällä kerätyistä havainnointimuistiinpanoista ja havainnointijakson jälkeen tehdystä bändin ryhmähaastattelusta. Aineiston olen analysoinut laadullisesti teemoittelemalla.
Tutkimuksessa nuorisobändistä piirtyy kuva jäsenilleen hyvin tärkeänä yhteisönä, jonka sisällä vallitsevat selkeät normit, valtasuhteet, toimintatavat ja yhdessä luodut tavoitteet. Bändiläisten välinen vuorovaikutus on keskinäisen tuen, kontrollin ja yhteisten kokemusten värittämää. Nuoret itse arvostavat bändiharrastuksessa eniten kavereiden kanssa yhdessä olemista, juttelemista ja hauskanpitoa. Lisäksi musiikkiharrastus antaa nuorille elämyksiä, keinon käsitellä tunteita sekä ilmaista itseään. Musiikki on muodostunut tutkimilleni nuorille ylipäätään tavaksi elää.
Sosiaalityön tutkimuksen kentällä tutkielma sijoittuu lähinnä ennaltaehkäisevän sosiaalipolitiikan ja monitieteisen nuorisotutkimuksen piiriin. Tutkimuksen perusteella nuorten omaehtoisella harrastustoiminnalla voidaan katsoa olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia nuorten elämänhallinnan ja aikuistumisen kannalta. Bänditoiminta tukee osaltaan nuorten soittajien sosiaalista kasvua yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja kulttuurisesti osallistuviksi jäseneksi. Jotta nuorilla olisi jatkossakin mahdollisuus luoda omaa kulttuuriaan esimerkiksi bändiharrastuksen kautta, tarvitaan yhteiskunnan tukea muun muassa harrastustilojen ja esiintymistilaisuuksien järjestämisen muodossa. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisikin hyvin esimerkiksi sen selvittäminen, millä tavoin nuorten omaehtoista harrastustoimintaa tällä hetkellä Suomessa yhteiskunnallisesti tuetaan.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena etnografisella otteella. Tutkittavana yhteisönä on ollut yksi nuorisobändi, jonka toimintaa olen seurannut tiiviisti kahden kuukauden ajan. Tutkimusaineisto koostuu bändin treenikämpällä kerätyistä havainnointimuistiinpanoista ja havainnointijakson jälkeen tehdystä bändin ryhmähaastattelusta. Aineiston olen analysoinut laadullisesti teemoittelemalla.
Tutkimuksessa nuorisobändistä piirtyy kuva jäsenilleen hyvin tärkeänä yhteisönä, jonka sisällä vallitsevat selkeät normit, valtasuhteet, toimintatavat ja yhdessä luodut tavoitteet. Bändiläisten välinen vuorovaikutus on keskinäisen tuen, kontrollin ja yhteisten kokemusten värittämää. Nuoret itse arvostavat bändiharrastuksessa eniten kavereiden kanssa yhdessä olemista, juttelemista ja hauskanpitoa. Lisäksi musiikkiharrastus antaa nuorille elämyksiä, keinon käsitellä tunteita sekä ilmaista itseään. Musiikki on muodostunut tutkimilleni nuorille ylipäätään tavaksi elää.
Sosiaalityön tutkimuksen kentällä tutkielma sijoittuu lähinnä ennaltaehkäisevän sosiaalipolitiikan ja monitieteisen nuorisotutkimuksen piiriin. Tutkimuksen perusteella nuorten omaehtoisella harrastustoiminnalla voidaan katsoa olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia nuorten elämänhallinnan ja aikuistumisen kannalta. Bänditoiminta tukee osaltaan nuorten soittajien sosiaalista kasvua yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja kulttuurisesti osallistuviksi jäseneksi. Jotta nuorilla olisi jatkossakin mahdollisuus luoda omaa kulttuuriaan esimerkiksi bändiharrastuksen kautta, tarvitaan yhteiskunnan tukea muun muassa harrastustilojen ja esiintymistilaisuuksien järjestämisen muodossa. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisikin hyvin esimerkiksi sen selvittäminen, millä tavoin nuorten omaehtoista harrastustoimintaa tällä hetkellä Suomessa yhteiskunnallisesti tuetaan.