Moniammatillista yhteistyötä edistävät ja estävät tekijät
LEMSTRÖM, ULLA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEMSTRÖM, ULLA
2004
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2004-11-16Tiivistelmä
Hakutermit:
moniammatillisuus, yhteistyö, mielenterveystyö
Moniammatillinen yhteistyö on eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhdessä työskentelyä. Tämä tarkoittaa erilaista osaamista ja ammatillisuutta hallitsevien työalueiden integroitumista. Mielenterveystyön moniammatillisuus näkyy hoidossa. Sen tavoitteena on hyödyntää kaikkien osapuolten erityisosaaminen ja voimavarat.
Tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja tuottaa tietoa mielenterveystyön moniammatillista yhteistyötä edistävistä ja estävistä tekijöistä avohoidon ja sairaalan välillä sekä selvittää yhteistyön kehittämistarpeita.
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimukseen osallistui psykiatrisen avohoidon ja sairaalan yhdeksän psykiatrista sairaanhoitajaa ja kolme mielenterveyshoitajaa. Jokaisella haastatetulla oli kokemusta ammatissaan vähintään kuusi vuotta. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2004 teemahaastattelulla. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällön analyysi- menetelmää.
Tutkimuksen tulosten mukaan moniammatillista yhteistyötä edisti koulutuksen avulla saavutettu hyvä ammattitaito. Johtamiselta saatu tuki mahdollisti konkreettisen moniammatillisen yhteistyön. Yhteistyövalmiuksia edistivät rohkeus, aktiivisuus, vuorovaikutus ja työtoverin arvostaminen. Myös yhdessä tekeminen ja tiimissä koettu tasavertaisuus sekä usko moniammatillisuuden voimaan ja mahdollisuuteen edistivät yhteistyötä. Tiimityön organisointia edistivät työskentelymallien samanlaisuus, työkokonaisuuksien tunteminen ja yhdessä suunnittelu.
Moniammatillista yhteistyötä estivät osaamisen puutteelliset tiedot. Johtamista estivät avoimuuden puute, työmallin epäselvyys ja vähäiset resurssit sekä esimiehiltä saatu vähäinen palaute. Yhteistyövalmiuksien puutteet estivät vuorovaikutteista yhteistyötä. Kiire, maantieteelliset etäisyydet ja ammattialakohtaisen perehdytyksen puute sekä epäselvä tiimin johtaminen estivät moniammatillisen tiimityön organisointia.
Sairaanhoitajat ja mielenterveyshoitajat odottivat moniammatillisen yhteistyön osaamisen kehittyvän koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Palautetta ja yhdessä suunnittelua sekä työnkiertoa, työtovereiden tuntemista ja toisen työhön tutustumista pidettiin moniammatillisen yhteistyön kehittymisen mahdollistajina.
moniammatillisuus, yhteistyö, mielenterveystyö
Moniammatillinen yhteistyö on eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhdessä työskentelyä. Tämä tarkoittaa erilaista osaamista ja ammatillisuutta hallitsevien työalueiden integroitumista. Mielenterveystyön moniammatillisuus näkyy hoidossa. Sen tavoitteena on hyödyntää kaikkien osapuolten erityisosaaminen ja voimavarat.
Tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja tuottaa tietoa mielenterveystyön moniammatillista yhteistyötä edistävistä ja estävistä tekijöistä avohoidon ja sairaalan välillä sekä selvittää yhteistyön kehittämistarpeita.
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimukseen osallistui psykiatrisen avohoidon ja sairaalan yhdeksän psykiatrista sairaanhoitajaa ja kolme mielenterveyshoitajaa. Jokaisella haastatetulla oli kokemusta ammatissaan vähintään kuusi vuotta. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2004 teemahaastattelulla. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällön analyysi- menetelmää.
Tutkimuksen tulosten mukaan moniammatillista yhteistyötä edisti koulutuksen avulla saavutettu hyvä ammattitaito. Johtamiselta saatu tuki mahdollisti konkreettisen moniammatillisen yhteistyön. Yhteistyövalmiuksia edistivät rohkeus, aktiivisuus, vuorovaikutus ja työtoverin arvostaminen. Myös yhdessä tekeminen ja tiimissä koettu tasavertaisuus sekä usko moniammatillisuuden voimaan ja mahdollisuuteen edistivät yhteistyötä. Tiimityön organisointia edistivät työskentelymallien samanlaisuus, työkokonaisuuksien tunteminen ja yhdessä suunnittelu.
Moniammatillista yhteistyötä estivät osaamisen puutteelliset tiedot. Johtamista estivät avoimuuden puute, työmallin epäselvyys ja vähäiset resurssit sekä esimiehiltä saatu vähäinen palaute. Yhteistyövalmiuksien puutteet estivät vuorovaikutteista yhteistyötä. Kiire, maantieteelliset etäisyydet ja ammattialakohtaisen perehdytyksen puute sekä epäselvä tiimin johtaminen estivät moniammatillisen tiimityön organisointia.
Sairaanhoitajat ja mielenterveyshoitajat odottivat moniammatillisen yhteistyön osaamisen kehittyvän koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Palautetta ja yhdessä suunnittelua sekä työnkiertoa, työtovereiden tuntemista ja toisen työhön tutustumista pidettiin moniammatillisen yhteistyön kehittymisen mahdollistajina.