Erilaisina yhdessä - tapaustutkimus Lempoisten koulun luokkaparityöskentelystä.
WILLANDT, HEIDI; LUOSA, MARI (2004)
2004
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13574
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13574
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla luokkaparityöskentelyn toteutusta Lempoisten koulun 1-2a luokalla. Tutkimuksella selvitettiin toiminnan tavoitteita ja menetelmiä niiden saavuttamiseksi. Lisäksi haluttiin saada tietoa vanhempien suhtautumisesta luokkaparityöskentelyyn. Tutkimuksella pyrittiin myös selvittämään sitä, missä määrin työskentelyllä kyetään edistämään oppilaiden sosiaalisen integroitumisen toteutumista. Sosiaalisella integraatiolla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa oppilaiden välistä yhteistoimintaa, ystävyyssuhteita sekä myönteistä suhtautumista erilaisuuteen.
Tutkimuskohteena olleessa luokassa kielihäiriöisten oppilaiden erityisluokka on integroitu yleisopetuksen luokkaan. Oppilaat ovat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Luokassa työskentelee kolme aikuista: erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Luokka toimii sosiaalisesti yhtenä ryhmänä siten, että molemmat opettajat ovat kaikkien oppilaiden opettajia.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmät olivat teemahaastattelu ja yksityinen dokumentti, lomakekysely sekä sosiometrinen testi. Määrällisiä tutkimusmenetelmiä käytettiin laadullisten täydentäjänä. Triangulaatiolla pyrittiin ensisijaisesti tutkittavan ilmiön kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen. Tulosten analysointi perustui laadullisen aineiston osalta teemoitteluun ja määrällisessä aritmeettisiin keskiarvoihin. Sosiometrisen testin tuloksista laadittiin sosiomatriisi ja sosiogrammi.
Luokkaparityöskentelyn tavoitteista keskeisimmiksi osoittautuivat sosiaaliset tavoitteet. Suvaitsevaisuutta ja myönteistä suhtautumista erilaisuuteen pyritään edistämään yhteistoiminnallisilla menetelmillä. Opetuksen lähtökohtana on, että erityisopetuksen menetelmistä hyötyvät kaikki oppilaat. Vanhemmat suhtautuvat luokkaparityöskentelyyn myönteisesti. Erityisoppilaiden ja yleisopetuksen oppilaiden vanhempien mielipiteet olivat samansuuntaisia. Erityisoppilaiden vanhemmat kokivat kuitenkin luokkaparityöskentelyn hyödyllisempänä lapsensa kannalta. Luokkaparityöskentelyn voidaan päätellä edistäneen tutkimuskohteena olleessa luokassa sosiaalisen integraation toteutumista. Erityisoppilaiden ja yleisopetuksen oppilaiden välillä oli vastavuoroisia ystävyyssuhteita ja myönteistä sosiaalista kanssakäymistä.
Asiasanat: sosiaalinen integraatio, yhteistoiminnallinen oppiminen, inkluusio, luokkaparityöskentely
Tutkimuskohteena olleessa luokassa kielihäiriöisten oppilaiden erityisluokka on integroitu yleisopetuksen luokkaan. Oppilaat ovat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Luokassa työskentelee kolme aikuista: erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Luokka toimii sosiaalisesti yhtenä ryhmänä siten, että molemmat opettajat ovat kaikkien oppilaiden opettajia.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmät olivat teemahaastattelu ja yksityinen dokumentti, lomakekysely sekä sosiometrinen testi. Määrällisiä tutkimusmenetelmiä käytettiin laadullisten täydentäjänä. Triangulaatiolla pyrittiin ensisijaisesti tutkittavan ilmiön kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen. Tulosten analysointi perustui laadullisen aineiston osalta teemoitteluun ja määrällisessä aritmeettisiin keskiarvoihin. Sosiometrisen testin tuloksista laadittiin sosiomatriisi ja sosiogrammi.
Luokkaparityöskentelyn tavoitteista keskeisimmiksi osoittautuivat sosiaaliset tavoitteet. Suvaitsevaisuutta ja myönteistä suhtautumista erilaisuuteen pyritään edistämään yhteistoiminnallisilla menetelmillä. Opetuksen lähtökohtana on, että erityisopetuksen menetelmistä hyötyvät kaikki oppilaat. Vanhemmat suhtautuvat luokkaparityöskentelyyn myönteisesti. Erityisoppilaiden ja yleisopetuksen oppilaiden vanhempien mielipiteet olivat samansuuntaisia. Erityisoppilaiden vanhemmat kokivat kuitenkin luokkaparityöskentelyn hyödyllisempänä lapsensa kannalta. Luokkaparityöskentelyn voidaan päätellä edistäneen tutkimuskohteena olleessa luokassa sosiaalisen integraation toteutumista. Erityisoppilaiden ja yleisopetuksen oppilaiden välillä oli vastavuoroisia ystävyyssuhteita ja myönteistä sosiaalista kanssakäymistä.
Asiasanat: sosiaalinen integraatio, yhteistoiminnallinen oppiminen, inkluusio, luokkaparityöskentely