Puolustusvoimien upseerikouluttajien kasvattajuus varusmiehen näkökulmasta.
LANTTO, SINI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-11-15Tiivistelmä
Hakutermit:
kasvatus, kouluttaja, nykyaikainen sodankäynti, sodan oikeudelliset säädökset, syväjohtaminen, upseeri, varusmies
Tutkimuksessa selvitetään puolustusvoimien kouluttajina toimivien upseerien kasvatusmahdollisuuksia varusmiesten näkökulmasta. Tutkimusongelma jakautuu kahteen pääteemaan, jotka käsittelevät varusmiesten käsityksiä kouluttajistaan ja kasvatuksesta varusmiespalveluksen aikana sekä puolustusvoimien kasvatustavoitteiden saavuttamismahdollisuuksia.
Tutkimus perustuu laadulliseen tutkimustraditioon. Aineisto on kerätty kyselylomakkeilla sekä haastatteluilla. Kohderyhmänä on Panssariprikaatissa keväällä 2004 asevelvollisuuttaan suorittaneita varusmiehiä. Aineiston analyysi on suoritettu fenomenografisen tutkimusotteen piirteitä mukaillen teemoittelemalla vastaukset merkityskategorioihin.
Tutkimuksen mukaan kouluttajille näyttää tarjoutuvan varusmiesten mukaan kasvatusmahdollisuuksia. Monet varusmiehet kokevat kasvavansa varusmiespalveluksen aikana, mutta kouluttajien rooli on kasvutapahtumissa usein olosuhteiden luoja. Kasvu liittyy ennemmin omien henkisten rajojen koettelemiseen kuin voimakkaaseen kasvatussuhteeseen.
Puolustusvoimien kasvatustavoitteiden saavuttamista tukevia tekijöitä palveluksen aikana ovat mm. kouluttajan olemuksen rentous, luotettavuus ja asiantuntijuus. Kasvatustavoitteiden saavuttamista ehkäisevät mm. puhumattomuus, perusteeton kurinpito ja rangaistukset sekä läheisen kouluttaja-koulutettava-suhteen puuttuminen.
kasvatus, kouluttaja, nykyaikainen sodankäynti, sodan oikeudelliset säädökset, syväjohtaminen, upseeri, varusmies
Tutkimuksessa selvitetään puolustusvoimien kouluttajina toimivien upseerien kasvatusmahdollisuuksia varusmiesten näkökulmasta. Tutkimusongelma jakautuu kahteen pääteemaan, jotka käsittelevät varusmiesten käsityksiä kouluttajistaan ja kasvatuksesta varusmiespalveluksen aikana sekä puolustusvoimien kasvatustavoitteiden saavuttamismahdollisuuksia.
Tutkimus perustuu laadulliseen tutkimustraditioon. Aineisto on kerätty kyselylomakkeilla sekä haastatteluilla. Kohderyhmänä on Panssariprikaatissa keväällä 2004 asevelvollisuuttaan suorittaneita varusmiehiä. Aineiston analyysi on suoritettu fenomenografisen tutkimusotteen piirteitä mukaillen teemoittelemalla vastaukset merkityskategorioihin.
Tutkimuksen mukaan kouluttajille näyttää tarjoutuvan varusmiesten mukaan kasvatusmahdollisuuksia. Monet varusmiehet kokevat kasvavansa varusmiespalveluksen aikana, mutta kouluttajien rooli on kasvutapahtumissa usein olosuhteiden luoja. Kasvu liittyy ennemmin omien henkisten rajojen koettelemiseen kuin voimakkaaseen kasvatussuhteeseen.
Puolustusvoimien kasvatustavoitteiden saavuttamista tukevia tekijöitä palveluksen aikana ovat mm. kouluttajan olemuksen rentous, luotettavuus ja asiantuntijuus. Kasvatustavoitteiden saavuttamista ehkäisevät mm. puhumattomuus, perusteeton kurinpito ja rangaistukset sekä läheisen kouluttaja-koulutettava-suhteen puuttuminen.