Vanhusperheiden kotona selviytyminen ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit
LAHTI, MARITA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAHTI, MARITA
2004
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2004-10-26Sisällysluettelo
1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS 2 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3 2.1. Vanhusperhe 3 2.2. Vanhusperheiden kotona selviytyminen 6 2.2.1. Kotona asuvien vanhusten terveys 7 2.2.2. Kotona asuvien vanhusten toimintakyky 9 2.2.3. Vanhusperhe ja koti 12 2.3. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit kotona selviytymisen tukena 15 2.4. Yhteenveto aikaisemmasta tiedosta ja sen merkityksestä tälle tutkimukselle 18 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄT 19 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 19 4.1. Metodologiset lähtökohdat 19 4.2. Tutkimusympäristön kuvaus 20 4.3. Aineiston keruu 21 4.4. Aineiston analyysi 23 5. TUTKIMUKSEN TULOKSET 25 5.1. Vanhusperheiden kotona selviytyminen 25 5.1.1. Omien asioiden hoitaminen 26 5.1.2. Sairaudet haasteena kotona selviytymiselle 31 5.1.3. Menneisyys voimavarana 33 5.1.4. Sosiaaliset suhteet tukena 37 5.2. Ennaltaehkäisevä kotikäynti 40 5.2.1. Ennaltaehkäisevä kotikäynti positiivisena kokemuksena 40 5.2.2. Tukea selviytymiseen jatkossa 43 6. POHDINTA 46 6.1. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat 46 6.2. Tutkimuksen luotettavuus 47 6.3. Tulosten tarkastelu 51 6.4. Tulosten merkityksestä hoitotyön kehittämiselle ja jatkotutkimushaasteita 55 LÄHTEET 57 LIITTEET 67
Tiivistelmä
Hakutermit:
vanhusperhe, kotona selviytyminen, ennaltaehkäisevä kotikäynti
Vanhusten itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden tukeminen toimintakyvyn alennuttuakin on ensiarvoisen tärkeää. Koti on vanhuksellekin paras paikka asua. Kaikki ne toimet, joilla edesautetaan vanhusperheitä selviytymään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ovat arvokkaita. Tärkeää on myös huomioida, että vanhus, vaikka asuukin yksin, on jonkin perheen jäsen. Perhe on tärkeä tuki ja turva hänelle. Vanhusten suhteellisen määrän lisääntyessä voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen näihin perheisiin on tärkeää kiinnittää huomiota ja tukea heitä.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhusperheiden kotona selviytymistä ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä yhtenä kotona selviytymisen tukimuotona. Tutkimusaineisto kerättiin kymmeneltä (N=10) vapaaehtoisesti tutkimukseen osallistuvalta vanhusperheeltä Isojoella ja Kauhajoella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vanhusperheiden kotona suoritettuja teemahaastatteluita. Tutkimukseen osallistuneiden vanhusperheiden keski-ikä oli 78vuotta ja heidän luokseen kunnan kotihoitohenkilöstön tekemästä ennalta ehkäisevästä kotikäynnistä oli kulunut 1-2 kuukautta. Tutkimus oli lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Vanhusperheiden kotona selviytymisen yhdistäväksi kategoriaksi muodostui itsenäinen selviytyminen arjessa, joka muodostui omien asioiden hoitamisesta, sairauksista haasteena kotona selviytymiselle, menneisyydestä voimavarana sekä sosiaalisista suhteista tukena. Omien asioiden hoitamisen jakaantui asiointiin kodin ulkopuolella, kotitöistä suoriutumiseen ja asumiseen liittyviin kokemuksiin. Kodin sijainnilla etenkin oli merkitystä vanhusperheille. Palveluiden lähellä asuminen oli mieluista kuin myös asuminen omassa kodissa kotikylässä, vaikkakin etäällä palveluista. Krooniset sairaudet olivat aiheuttaneet elämänmuutoksia ja loivat haasteita kotona selviytymiselle. Äkilliset sairastumiset pelottivat. Vanhusperheissä eletty elämä ja menneisyys antoivat voimavaroja selviytymiseen arjessa. Perheen ja muiden sosiaalisten suhteiden merkitys oli myös merkityksellinen kotona selviytymisessä.
Vanhusperheiden kokemukset ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä olivat positiivisia ja niiden avulla vanhusperheet kokivat saaneensa tukea selviytymiseensä jatkossa. Positiivisen kokemuksen olivat tuottaneet vuorovaikutus kotikäynnillä, kotikäynnin tekijä sekä kotikäynnin sisältö. Tuki ilmeni apuvälineistä ja palveluista tiedottamisena, tiedon saamisena omasta terveydentilasta erilaisten mittaustulosten avulla sekä kokemuksena huolenpidosta ja välittämisestä.
Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat varteenotettava hoitotyön menetelmä. Niiden sisällön edelleen kehittäminen tukemaan vanhusten kotona selviytymistä on haaste käytännön hoitotyölle ja hoitotyön tutkimukselle.
vanhusperhe, kotona selviytyminen, ennaltaehkäisevä kotikäynti
Vanhusten itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden tukeminen toimintakyvyn alennuttuakin on ensiarvoisen tärkeää. Koti on vanhuksellekin paras paikka asua. Kaikki ne toimet, joilla edesautetaan vanhusperheitä selviytymään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ovat arvokkaita. Tärkeää on myös huomioida, että vanhus, vaikka asuukin yksin, on jonkin perheen jäsen. Perhe on tärkeä tuki ja turva hänelle. Vanhusten suhteellisen määrän lisääntyessä voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen näihin perheisiin on tärkeää kiinnittää huomiota ja tukea heitä.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhusperheiden kotona selviytymistä ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä yhtenä kotona selviytymisen tukimuotona. Tutkimusaineisto kerättiin kymmeneltä (N=10) vapaaehtoisesti tutkimukseen osallistuvalta vanhusperheeltä Isojoella ja Kauhajoella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vanhusperheiden kotona suoritettuja teemahaastatteluita. Tutkimukseen osallistuneiden vanhusperheiden keski-ikä oli 78vuotta ja heidän luokseen kunnan kotihoitohenkilöstön tekemästä ennalta ehkäisevästä kotikäynnistä oli kulunut 1-2 kuukautta. Tutkimus oli lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Vanhusperheiden kotona selviytymisen yhdistäväksi kategoriaksi muodostui itsenäinen selviytyminen arjessa, joka muodostui omien asioiden hoitamisesta, sairauksista haasteena kotona selviytymiselle, menneisyydestä voimavarana sekä sosiaalisista suhteista tukena. Omien asioiden hoitamisen jakaantui asiointiin kodin ulkopuolella, kotitöistä suoriutumiseen ja asumiseen liittyviin kokemuksiin. Kodin sijainnilla etenkin oli merkitystä vanhusperheille. Palveluiden lähellä asuminen oli mieluista kuin myös asuminen omassa kodissa kotikylässä, vaikkakin etäällä palveluista. Krooniset sairaudet olivat aiheuttaneet elämänmuutoksia ja loivat haasteita kotona selviytymiselle. Äkilliset sairastumiset pelottivat. Vanhusperheissä eletty elämä ja menneisyys antoivat voimavaroja selviytymiseen arjessa. Perheen ja muiden sosiaalisten suhteiden merkitys oli myös merkityksellinen kotona selviytymisessä.
Vanhusperheiden kokemukset ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä olivat positiivisia ja niiden avulla vanhusperheet kokivat saaneensa tukea selviytymiseensä jatkossa. Positiivisen kokemuksen olivat tuottaneet vuorovaikutus kotikäynnillä, kotikäynnin tekijä sekä kotikäynnin sisältö. Tuki ilmeni apuvälineistä ja palveluista tiedottamisena, tiedon saamisena omasta terveydentilasta erilaisten mittaustulosten avulla sekä kokemuksena huolenpidosta ja välittämisestä.
Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat varteenotettava hoitotyön menetelmä. Niiden sisällön edelleen kehittäminen tukemaan vanhusten kotona selviytymistä on haaste käytännön hoitotyölle ja hoitotyön tutkimukselle.