Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Trepo etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Trepo etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Maahanmuuttajavaimona Suomessa. Haastattelututkimus Venäjältä Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten sopeutumisesta.

ARKKO, SIRPA (2004)

 
Tweet refworks
 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



ARKKO, SIRPA
2004

Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-11-10
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Hakutermit:

maahanmuuttaja, identiteetti, kulttuuri, monikulttuurisuus, kulttuurien kohtaaminen, sopeutuminen

Venäjältä Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten sopeutumisprosessia on perusteltua tutkia, koska Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton maista tulevat maahanmuuttajat ovat suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa. Avioituminen Suomen kansalaisen kanssa on paluumuuton ohella yksi keskeisimmistä maahanmuuttoperusteista. Tämä tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisten sopeutumisprosessia Suomeen sekä tekijöitä, jotka maahanmuuttajien puheessa erottuvat sopeutumiseen joko positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimusongelmaa tarkastelen maahanmuuttajan näkökulmasta.

Tutkimus on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta venäläisen maahanmuuttajanaisen teemahaastattelusta. Haastatteluaineiston analyysissa olen hyödyntänyt analyyttisen induktion periaatetta, koodannut ja muodostanut haastateltujen puheesta kategorioita.

Tutkimuksessa venäläisten maahanmuuttajanaisten sopeutuminen Suomeen näyttäytyi valtaosin vaivattomasti edenneenä, ajassa muuttuneena prosessina. Sopeutumista edistivät suomalainen aviopuoliso, opiskelu-/työpaikan saaminen sekä suomen kielen oppiminen. Sen sijaan valtaväestön ennakkoluulot ja suhtautuminen maahanmuuttajaan sekä työelämässä kohdatut vastoinkäymiset vaikuttivat sopeutumisprosessiin negatiivisesti. Kyseiset vastoinkäymiset leimasivat maahanmuuton alkuaikoja eivätkä enää useiden Suomessa vietettyjen vuosien jälkeen olleet merkityksellisiä haastatelluille.

Tutkimustulokset osoittivat myös, että sopeutumista edistäneet tekijät (työllistyminen, suomen kielen oppiminen) vaativat maahanmuuttajalta omaa aktiivisuutta. Alkuajan vastoinkäymisistä huolimatta haastateltujen oma aktiivisuus kouluttautua ja kartuttaa kielitaitoa suuntasi sopeutumisprosessin päätymään Suomeen kiinnittymiseen ja maassa viihtymiseen. Päätökseen muuttaa Suomeen oltiin tyytyväisiä eikä sopeutumisessa odotettu enää tapahtuvan ratkaisevia muutoksia 5-9 Suomessa asutun vuoden jälkeen.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [32703]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste