Koululykkäyslasten seurantatutkimus Tampereella vuosina 2002-2004
VÄLIMÄKI, PÄIVI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-10-19Tiivistelmä
Hakutermit:
kouluvalmius, koululykkäys, oppimisvaikeudet, koululylätyn lapsen kehityksen tukeminen, kontekstuaalisuus
Tutkimuksen tarkoituksena oli jatkaa koululykättyjä lapsia koskevaa tutkimusta Tampereella. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koululykättyjen lasten siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen sekä samalla selvittää miten koululykkäystä saaneet lapset selvisivät alkuopetukselle asetetuista vaatimuksista ja millaisia tukitoimia he tarvitsivat. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kasvattajien käsityksiä koululykkäyksen toteuttamisesta Tampereella.
Kyseessä oli seurantatutkimus, jossa yhdistyivät sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusote. Kyseessä oli kuvaileva eli deskriptiivinen survey-tutkimus, jossa kerättiin tietoa standardoidussa muodossa. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomakkeet, sisältäen sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin pääasiassa kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin SPSS for Windows-ohjelmaa hyödyntäen, mutta myös kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koululykättyjen lasten ongelmat pyrkivät usein kasautumaan. Lasten vaikeudet voivat johtua pelkästään kypsymättömyydestä, tai vaikeuksia voi esiintyä usealla eri alueella, jolloin vai-keudet ovat laaja-alaisia.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kaikilla koululykkäyslapsilla esiintyi oppimisvaikeuksia erityisesti lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Kuntouttamiseen panostettiin sekä koulussa että koulun ulkopuolella.
Luokanopettajat toivoivat lisää resursseja sekä parempaa yhteistyötä päiväkodin ja koulun välille. Erityisopettajat kannattivat starttiluokkia tai pienryhmiä koululykätyille lapsille.
Tutkimus antoi kattavan kuvan koululykättyjen lasten esi- ja alkuopetuksesta Tampereella.
kouluvalmius, koululykkäys, oppimisvaikeudet, koululylätyn lapsen kehityksen tukeminen, kontekstuaalisuus
Tutkimuksen tarkoituksena oli jatkaa koululykättyjä lapsia koskevaa tutkimusta Tampereella. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koululykättyjen lasten siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen sekä samalla selvittää miten koululykkäystä saaneet lapset selvisivät alkuopetukselle asetetuista vaatimuksista ja millaisia tukitoimia he tarvitsivat. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kasvattajien käsityksiä koululykkäyksen toteuttamisesta Tampereella.
Kyseessä oli seurantatutkimus, jossa yhdistyivät sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusote. Kyseessä oli kuvaileva eli deskriptiivinen survey-tutkimus, jossa kerättiin tietoa standardoidussa muodossa. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomakkeet, sisältäen sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin pääasiassa kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin SPSS for Windows-ohjelmaa hyödyntäen, mutta myös kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koululykättyjen lasten ongelmat pyrkivät usein kasautumaan. Lasten vaikeudet voivat johtua pelkästään kypsymättömyydestä, tai vaikeuksia voi esiintyä usealla eri alueella, jolloin vai-keudet ovat laaja-alaisia.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kaikilla koululykkäyslapsilla esiintyi oppimisvaikeuksia erityisesti lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Kuntouttamiseen panostettiin sekä koulussa että koulun ulkopuolella.
Luokanopettajat toivoivat lisää resursseja sekä parempaa yhteistyötä päiväkodin ja koulun välille. Erityisopettajat kannattivat starttiluokkia tai pienryhmiä koululykätyille lapsille.
Tutkimus antoi kattavan kuvan koululykättyjen lasten esi- ja alkuopetuksesta Tampereella.