Puhetekoja ja keskustelun periaatteita Aki Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat.
AHVENJÄRVI, HENNA-RIIKKA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2004-10-20Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen taustaa 1 1.1.1. Kaurismäki ja elokuva 1 1.1.2. Elokuvan tutkiminen kielitieteen näkökulmasta 2 1.2. Tutkimustehtävä ja -ongelmat 4 1.3. Tutkimusaineisto 5 2. KONTEKSTI 7 3. VUOROTTELUJÄSENNYS JA TAUOT KESKUSTELUISSA 13 3.1. Vuorottelu keskustelussa 13 3.2. Vuoron määrittäminen ja vaihtuminen 14 3.3. Vierusparit 19 3.3.1. Yleinen määrittely 19 3.3.2. Elokuvan vierusparityyppejä 21 3.4. Vuorottelusäännöt 26 3.5. Tauot ja hiljaisuus 31 3.5.1. Puheessa ja keskustelussa 31 3.5.2. Äänettömät ja hiljaiset viestit 33 3.5.3. Äänimaailman merkitys 36 3.5.4. Tilanteen, aseman ja roolin merkitys 38 4. PUHE TOIMINTANA 41 4.1. Puheaktiteoria Austinin mukaan 41 4.1.1. Lokuutio merkityssisältö 41 4.1.2. Illokuutio merkityssisällön esittäminen 42 4.1.3. Perlokuutio vaikutus kuulijassa 42 4.2. Puheaktien sopivuusehdot Searlen mukaan 45 4.3. Elokuvan keskustelujen puheaktien lajit 46 4.3.1. Direktiivit 47 4.3.2. Komissiivit 49 4.3.3. Kysymykset 50 4.3.4. Representatiivit 53 4.3.4.1. Väittäminen, toteaminen ja totuudellisuus 53 4.3.4.2. Kuvaukset, kertominen ja vakuuttaminen 56 4.3.5. Satisfaktiivit 59 4.3.6. Prediktiivit 60 4.3.7. Retraktiivit ja deklaratiivit 62 4.4. Puheaktiteoria ja keskustelujen tutkiminen 63 5. KESKUSTELUMAKSIIMIT JA KOHTELIAISUUS 65 5.1. Yhteistyön periaate 65 5.2. Määrän maksiimi 68 5.3. Laadun maksiimi 71 5.4. Suhde- ja tapamaksiimit 72 5.5. Kohteliaisuus ja ironia keskustelusääntöjen näkökulmasta 73 5.5.1. Kasvojen säilyttäminen 73 5.5.2. Negatiivinen ja positiivinen kohteliaisuus 76 5.5.3. Ironia 79 6. PÄÄTELMIÄ 83 LÄHTEET 88 LIITTEET 1. Keskustelurungossa ja esimerkeissä käytetyt merkintätavat 2. Elokuvan tiedot ja synopsis
Tiivistelmä
Hakutermit:
pragmatiikka, elokuvantutkimus, konteksti, vuorottelujäsennys, puheaktiteoria, keskustelumaksiimit
Tutkielmassa tarkastellaan puhetekoja ja keskustelujen periaatteita sekä sääntöjä Aki Kaurismäen elokuvan Kauas pilvet karkaavat (1996) keskusteluissa. Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia elokuvassa ilmeneviä puhetekoja sekä verrata olemassa olevia keskustelun sääntöjä elokuvan keskusteluihin ja pohtia, miten elokuvan keskustelut noudattavat tai rikkovat noita sääntöjä.
Peruslähtökohta on pragmaattinen, mutta tutkimuksessa sivutaan myös keskustelunanalyysin ja sosiolingvistiikan kenttiä. Pragmaattisesta näkökulmasta keskeistä on tutkia, miksi ja miten jotain sanotaan ja missä kontekstissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensin kontekstin käsitettä ja erilaisia määritelmiä niin pragmatiikan kuin keskustelunanalyysin näkökulmasta.
Kontekstin merkitys keskustelujen tulkitsemisen kannalta on oleellinen. On olemassa tietty konteksti, jossa vuorovaikutus tapahtuu, mutta toisaalta kontekstia myös rakennetaan vuorovaikutuksessa. Konteksti on siis muuttuva, dynaaminen.
Keskustelujen lähempi tarkasteleminen ja tulkitseminen edellyttää keskustelun rakenteen tutkimista: vuorottelujäsennykseen perehtymistä, vuoron rakenteen määrittelyä ja taukojen merkityksen tarkastelua. Vuorottelu elokuvassa ei olisi olemassa olevien sääntöjen perusteella aina sujuvaa, mutta omassa kontekstissaan, elokuvan henkilöiden näkökulmasta, vuorovaikutus on toimivaa.
Työn keskeisiä lähtökohtia ovat Austinin puheaktiteoria ja Gricen keskustelumaksiimit. Puhetta tarkastellaan siis toimintana, puhetekojen kautta. Tutkimuksen kannalta keskeistä on, millaisia puhetekoja kielellä voidaan toteuttaa ja toteutetaan elokuvassa. Tärkeimmiksi puheaktilajeiksi nousevat kysymykset ja representatiivit, jotka vievät keskusteluja tehokkaasti eteenpäin.
Keskusteluissa on aina sääntöjä, jotka rajoittavat tai määrittävät puhetekojen toteutumista. Keskusteluiden sääntöjen rikkomiseen liittyy usein kiinteästi kohteliaisuuden periaate, joka voidaan vielä jakaa negatiiviseen ja positiiviseen kohteliaisuuteen. Keskustelun periaatteita rikotaan myös kasvojen säilyttämisen sekä ironian takia.
pragmatiikka, elokuvantutkimus, konteksti, vuorottelujäsennys, puheaktiteoria, keskustelumaksiimit
Tutkielmassa tarkastellaan puhetekoja ja keskustelujen periaatteita sekä sääntöjä Aki Kaurismäen elokuvan Kauas pilvet karkaavat (1996) keskusteluissa. Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia elokuvassa ilmeneviä puhetekoja sekä verrata olemassa olevia keskustelun sääntöjä elokuvan keskusteluihin ja pohtia, miten elokuvan keskustelut noudattavat tai rikkovat noita sääntöjä.
Peruslähtökohta on pragmaattinen, mutta tutkimuksessa sivutaan myös keskustelunanalyysin ja sosiolingvistiikan kenttiä. Pragmaattisesta näkökulmasta keskeistä on tutkia, miksi ja miten jotain sanotaan ja missä kontekstissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensin kontekstin käsitettä ja erilaisia määritelmiä niin pragmatiikan kuin keskustelunanalyysin näkökulmasta.
Kontekstin merkitys keskustelujen tulkitsemisen kannalta on oleellinen. On olemassa tietty konteksti, jossa vuorovaikutus tapahtuu, mutta toisaalta kontekstia myös rakennetaan vuorovaikutuksessa. Konteksti on siis muuttuva, dynaaminen.
Keskustelujen lähempi tarkasteleminen ja tulkitseminen edellyttää keskustelun rakenteen tutkimista: vuorottelujäsennykseen perehtymistä, vuoron rakenteen määrittelyä ja taukojen merkityksen tarkastelua. Vuorottelu elokuvassa ei olisi olemassa olevien sääntöjen perusteella aina sujuvaa, mutta omassa kontekstissaan, elokuvan henkilöiden näkökulmasta, vuorovaikutus on toimivaa.
Työn keskeisiä lähtökohtia ovat Austinin puheaktiteoria ja Gricen keskustelumaksiimit. Puhetta tarkastellaan siis toimintana, puhetekojen kautta. Tutkimuksen kannalta keskeistä on, millaisia puhetekoja kielellä voidaan toteuttaa ja toteutetaan elokuvassa. Tärkeimmiksi puheaktilajeiksi nousevat kysymykset ja representatiivit, jotka vievät keskusteluja tehokkaasti eteenpäin.
Keskusteluissa on aina sääntöjä, jotka rajoittavat tai määrittävät puhetekojen toteutumista. Keskusteluiden sääntöjen rikkomiseen liittyy usein kiinteästi kohteliaisuuden periaate, joka voidaan vielä jakaa negatiiviseen ja positiiviseen kohteliaisuuteen. Keskustelun periaatteita rikotaan myös kasvojen säilyttämisen sekä ironian takia.