Kvalitatiivinen tutkimus yhdysluokilta tulleiden oppilaiden menestymisestä yläasteella verrattuna erillisluokilta tulleisiin oppilaisiin
Pihlajaniemi, Hilkka; Puska, Sinikka (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Pihlajaniemi, Hilkka
Puska, Sinikka
2004
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-10-12Sisällysluettelo
1 Johdanto 2 2 Tutkimustehtävä 3 3 Tutkimuksen perusteita 3 3.1 Tutkijoiden omat lähtökohtat 3 3.2 Kvalitatiivinen tapaustutkimus tutkimus yhdysluokilta tulleiden oppilaiden menestymisestä yläasteella verrattuna erillisluokilta tulleisiin oppilaisiin 4 3.2.1 Erilaisia tapaustutkimuksia 5 3.2.2 Tapaustutkimuksen tutkimusasetelmat 6 3.2.3 Tutkimusaineisto tapaustutkimuksessa 7 3.2.3.1 Haastattelun käyttö 8 3.2.3.2 Dokumenttien koonti 8 3.2.4 Kvalitatiivisen tutkimusaineiston analysointi ja tulkinta 9 4 Käsitteiden määrittelyä 10 4.1 Kyläkoulu 10 4.2 Erillisluokka ja yhdysluokka 13 4.3 Motivaatio 14 4.4 Arviointi 15 4.4.1 Vertaileva arviointi 15 4.4.2 Tuloksellisuus 16 4.5 Opetuksen laatu 16 4.5.1 Opetuksen yksilöllisyys 17 4.5.2 Oppimisympäristö, koulun ja opetustilan koko 17 5 Tutkimuksen vaiheet 19 5.1 Tutkimuskohteen valinta 19 5.2 Tutkimusluvat ja yhteydenotot kouluihin 19 5.3 Aineiston hankinta ja tutkimusmenetelmät 20 5.3.1 Oppilastietojen analysointi ja luokittelu 20 5.3.2 Kouluarvosanojen vertailu 21 5.3.3 Menestymiskysely 22 5.3.4 Sosiometrinen kysely 22 6 Aineiston analysointi 24 6.1 Keskiarvot arvosteluyhteenvedosta kouluittain 25 6.1.1 Keskiarvojen tarkastelua, tytöt ja pojat erikseen 27 6.1.2. Keskiarvojen tarkastelua, tytöt ja pojat yhdessä 31 6.1.3 Keskiarvojen jakautuminen 33 6.2 Menestymiskysely 38 6.2.1 Oppilaiden määritelmät sanasta menestyminen 40 6.2.2 Oppilaiden ilmoittama menestyminen eri osa-alueilla 43 6.2.3. Oppilaiden nimeämät menestymistä edistävät ja sitä haittaavat tekijät 48 6.3 Sosiometrinen kysely 51 6.3.1 Sosiomatriisit 51 6.3.2 Sosiaalinen sijoittuminen kahdeksasluokkalaisten ryhmään 56 7 Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys 58 8 Pohdinta ja yhteenveto 60 Lähteet 65 Liitteet (9 kpl)
Tiivistelmä
Hakutermit:
kyläkoulu, maaseutukoulut, menestyminen yläasteella, menestymiskysely, sosiometrinen kysely, yhdysluokka
Tämä on kvalitatiivinen tutkimus, jossa verrataan pienkoulujen yhdysluokilta tulleiden oppilaiden koulumenestystä suurempien koulujen erillisluokilta tulleiden menestykseen yläasteen kahdeksannella luokalla. Tarkoituksemme on saada tutkittua tietoa muiden muassa kuntien päättäjille, jotka määrärahojen supistusten takia suunnittelevat pienkoulujen lakkauttamista. Menestymistä mittaamme oppiaineiden arvosanoin, sosiometrisen kyselyn sekä oppilailta saamiemme määrittelyiden perusteella.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2004. Tutkimuksessamme mukana olleet oppilaat olivat lähtöisin yhteensä 13 pikkukoulusta ja kahdesta suuremmasta koulusta. Yhdysluokilta tulleita oppilaita oli yhteensä 105 ja erillisluokkalaisia 35. Nämä 140 oppilasta olivat tutkimuksentekovuonna yläasteen luokilla 8.A 8.H. Oppiaineiden arvosanojen lisäksi aineistona oli itse keräämämme materiaali, joka käsitti oppilailla teetetyt sosiometriset kyselyt ja menestymiskyselyt.
Tutkimuksen kokonaistuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että eri luokkakokoonpanoista tulleiden oppilaiden menestyminen yläasteella on ollut suurin piirtein samansuuntaista. Erillisluokista tulleet oppilaat ovat menestyneet hieman yhdysluokista tulleita paremmin äidinkielessä, matematiikassa ja kemiassa, kun taas biologiassa yhdysluokista tulleet ovat menestyneet erillisluokkia paremmin. Tutkimuksessamme nousi esiin seuraavat huomionarvoiset seikat: 1.) oppilaiden keskiarvot jakautuivat selkeästi hyviin ja huonoihin, 2.) tyttöjen saamat keskiarvot olivat jokaisessa ryhmässä parempia kuin poikien ja yhdysluokista 3.-6. tulleet tytöt selviytyivät ryhmistä parhaiten, kun taas yhdysluokista 5.-6. tulleet pojat heikoiten, 3.) oppilasmäärät 5.-6. yhdysluokissa olivat olleet suuremmat kuin erillisluokissa, 4.) oppilaille menestyminen koulussa on muutakin kuin oppiaineista saatuja arvosanoja. Se on ryhmässä toimimista, kaverisuhteita ja aktiivista osallistumista sekä luontaisen mielenkiinnon läsnäoloa. Vastaako yhteiskunta tehokkuusvaatimuksillaan näihin haasteisiin?
kyläkoulu, maaseutukoulut, menestyminen yläasteella, menestymiskysely, sosiometrinen kysely, yhdysluokka
Tämä on kvalitatiivinen tutkimus, jossa verrataan pienkoulujen yhdysluokilta tulleiden oppilaiden koulumenestystä suurempien koulujen erillisluokilta tulleiden menestykseen yläasteen kahdeksannella luokalla. Tarkoituksemme on saada tutkittua tietoa muiden muassa kuntien päättäjille, jotka määrärahojen supistusten takia suunnittelevat pienkoulujen lakkauttamista. Menestymistä mittaamme oppiaineiden arvosanoin, sosiometrisen kyselyn sekä oppilailta saamiemme määrittelyiden perusteella.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2004. Tutkimuksessamme mukana olleet oppilaat olivat lähtöisin yhteensä 13 pikkukoulusta ja kahdesta suuremmasta koulusta. Yhdysluokilta tulleita oppilaita oli yhteensä 105 ja erillisluokkalaisia 35. Nämä 140 oppilasta olivat tutkimuksentekovuonna yläasteen luokilla 8.A 8.H. Oppiaineiden arvosanojen lisäksi aineistona oli itse keräämämme materiaali, joka käsitti oppilailla teetetyt sosiometriset kyselyt ja menestymiskyselyt.
Tutkimuksen kokonaistuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että eri luokkakokoonpanoista tulleiden oppilaiden menestyminen yläasteella on ollut suurin piirtein samansuuntaista. Erillisluokista tulleet oppilaat ovat menestyneet hieman yhdysluokista tulleita paremmin äidinkielessä, matematiikassa ja kemiassa, kun taas biologiassa yhdysluokista tulleet ovat menestyneet erillisluokkia paremmin. Tutkimuksessamme nousi esiin seuraavat huomionarvoiset seikat: 1.) oppilaiden keskiarvot jakautuivat selkeästi hyviin ja huonoihin, 2.) tyttöjen saamat keskiarvot olivat jokaisessa ryhmässä parempia kuin poikien ja yhdysluokista 3.-6. tulleet tytöt selviytyivät ryhmistä parhaiten, kun taas yhdysluokista 5.-6. tulleet pojat heikoiten, 3.) oppilasmäärät 5.-6. yhdysluokissa olivat olleet suuremmat kuin erillisluokissa, 4.) oppilaille menestyminen koulussa on muutakin kuin oppiaineista saatuja arvosanoja. Se on ryhmässä toimimista, kaverisuhteita ja aktiivista osallistumista sekä luontaisen mielenkiinnon läsnäoloa. Vastaako yhteiskunta tehokkuusvaatimuksillaan näihin haasteisiin?