Maailmanrakentamisen ja spatiotemporaalisten maailmanrakentajien tarkastelua hypnoterapeutin diskurssissa.
HÄMÄLÄINEN, URSULA (2004)
2004
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-10-13
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13482
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13482
Tiivistelmä
Hakutermit:
mahdollinen maailma, maailmanrakentaminen, maailmanrakentajat, aika, paikka
Tutkielmassa tavoitteena on kuvata sitä, kuinka hypnoterapeutti rakentaa diskurssillaan maailmoita ja keskittyä maailmanrakentajien tarkastelussa lähinnä aikaan ja paikkaan. Kyseessä on tapaustutkimus ja kohteena ammattikieli, joka perustuu pitkälti erilaisiin terapia- ja hypnoositekniikoihin ja on luonteeltaan ohjailevaa. Tutkimuksen lähestymistapa on semanttispragmaattinen ja teoriatausta koostuu lähinnä kognitiivisen semantiikan alueen lähteistä.
Aineisto koostuu noin neljästä ja puolesta tunnista äänitallenteita, jotka on tehty hypnoterapiatilanteissa ja kattaa vain hypnoterapeutin osuuden. Litteraatio on koodattu sovellusalueen, terapian ja terapiakerran mukaisesti.
Hypnoterapeutin diskurssissa maailmoita rakennetaan sekä aikuiskielelle tyypillisellä tavalla, joka perustuu rationaaliseen maailmankuvaan, että maagiseen aikakäsitykseen perustuvan aikamatkailun kautta. Niinpä maailmoita luodaan ja niitä aktivoidaan sekä spatiotemporaalista näyttämöä että liikkeen määränpäätä ilmaisevien spatiotemporaalisten lokaatioiden avulla. Välittömän ja tulevan mahdollisen maailman aikaa ja paikkaa hallitsee abstraktinen ulkoisesti sidonnainen tilan ilmaus, jonka tehtävänä on rakentaa mahdollinen maailma. Se toimii tavallaan laajimpana näyttämönä.
Kun ohjatussa kuvittelussa käsitellään mennyttä, luodaan usein kaksi maailmaa rinnan: tunnetun todellisuuden alueen maailma ja mahdollinen maailma. Menneen tunnetun todellisuuden referointi voi toimia tilanrakentajana kuvitteluun. Hypnoterapiadiskurssille luonteenomaista on toisto, mikä näkyy myös deiktisen keskuksen eksplisiittisenä siirtona ohjatun kuvittelun alkaessa, vaikka referointi olisikin jo siirtänyt sen.
Temporaaliset maailmanrakentajat tuntuvat olevan ensisijaisia ja hallitsevan spatiaalisia maailmanrakentajia. Lauseenjäsenistä maailmanrakentajina toimivat ajan adverbiaalit ja temporaaliset adverbiaalilausekkeet sekä tempukset. Paikkaa luodaan paikan adverbiaaleilla.
mahdollinen maailma, maailmanrakentaminen, maailmanrakentajat, aika, paikka
Tutkielmassa tavoitteena on kuvata sitä, kuinka hypnoterapeutti rakentaa diskurssillaan maailmoita ja keskittyä maailmanrakentajien tarkastelussa lähinnä aikaan ja paikkaan. Kyseessä on tapaustutkimus ja kohteena ammattikieli, joka perustuu pitkälti erilaisiin terapia- ja hypnoositekniikoihin ja on luonteeltaan ohjailevaa. Tutkimuksen lähestymistapa on semanttispragmaattinen ja teoriatausta koostuu lähinnä kognitiivisen semantiikan alueen lähteistä.
Aineisto koostuu noin neljästä ja puolesta tunnista äänitallenteita, jotka on tehty hypnoterapiatilanteissa ja kattaa vain hypnoterapeutin osuuden. Litteraatio on koodattu sovellusalueen, terapian ja terapiakerran mukaisesti.
Hypnoterapeutin diskurssissa maailmoita rakennetaan sekä aikuiskielelle tyypillisellä tavalla, joka perustuu rationaaliseen maailmankuvaan, että maagiseen aikakäsitykseen perustuvan aikamatkailun kautta. Niinpä maailmoita luodaan ja niitä aktivoidaan sekä spatiotemporaalista näyttämöä että liikkeen määränpäätä ilmaisevien spatiotemporaalisten lokaatioiden avulla. Välittömän ja tulevan mahdollisen maailman aikaa ja paikkaa hallitsee abstraktinen ulkoisesti sidonnainen tilan ilmaus, jonka tehtävänä on rakentaa mahdollinen maailma. Se toimii tavallaan laajimpana näyttämönä.
Kun ohjatussa kuvittelussa käsitellään mennyttä, luodaan usein kaksi maailmaa rinnan: tunnetun todellisuuden alueen maailma ja mahdollinen maailma. Menneen tunnetun todellisuuden referointi voi toimia tilanrakentajana kuvitteluun. Hypnoterapiadiskurssille luonteenomaista on toisto, mikä näkyy myös deiktisen keskuksen eksplisiittisenä siirtona ohjatun kuvittelun alkaessa, vaikka referointi olisikin jo siirtänyt sen.
Temporaaliset maailmanrakentajat tuntuvat olevan ensisijaisia ja hallitsevan spatiaalisia maailmanrakentajia. Lauseenjäsenistä maailmanrakentajina toimivat ajan adverbiaalit ja temporaaliset adverbiaalilausekkeet sekä tempukset. Paikkaa luodaan paikan adverbiaaleilla.