Koulutoiminnan tutkimus: Oppilaiden viihtyvyys Valkeakosken kaupungin perusopetuksen kouluissa
HARJU, KATJA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HARJU, KATJA
2004
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-10-12Tiivistelmä
Hakutermit:
koulu, viihtyvyys, kouluympäristö, perusopetus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden viihtyvyyttä Valkeakosken kaupungin perusopetuksen kouluissa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella keväällä 2004. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin kaikki Valkeakosken kaupungin perusopetuksen koulujen kolmansien, viidensien ja seitsemänsien luokkien oppilaat. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 688 kappaletta ja niitä palautui 622 kappaletta. Vastausprosentti 96 % tutkimuksessa oli erinomainen.
Teoreettisessa osassa tarkasteltiin suomalaista koulututkimusta, aikaisempien kouluviihtyvyystutkimusten tuloksia sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tekijät jaoteltiin tutkimuksessa neljään osa-alueeseen: kouluun liittyvät tekijät, tovereihin liittyvät tekijät, kotiin liittyvät tekijät ja oppilaaseen itseensä liittyvät tekijät.
Empiirinen osa perustui kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisena kuvauksena frekvenssijakaumien, ryhmien välisien erojen ja muuttujien välisien yhteyksien avulla. Kvantitatiivisen tutkimuksen tukena kyselylomakkeessa oli yksi kvalitatiivisen tutkimuksen piiriin kuuluva avoin kysymys, jolla pyrittiin selittämään suljettujen kysymysten vastauksien syitä.
Tutkimuksen tulos osoitti oppilaiden viihtyvän erittäin hyvin Valkeakosken kaupungin perusopetuksen kouluissa. Erityisen korkealle kouluviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä oppilaat arvioivat luokkatovereiden tärkeyden ja koulun turvallisuuden. Huomattavaa kuitenkin oli, että oppilaiden viihtyvyys vaihteli merkitsevästi eri koulujen välillä.
Tulosten perusteella kolmansien luokkien oppilaat arvioivat kouluviihtyvyytensä huomattavasti paremmaksi kuin seitsemäsluokkalaiset. Lisäksi tutkimus osoitti, että tytöt viihtyivät koulussa paremmin kuin pojat. Monien aiemmin tehtyjen kouluviihtyvyystutkimuksien tulokset tukevat tämän tutkimuksen tuloksia.
koulu, viihtyvyys, kouluympäristö, perusopetus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden viihtyvyyttä Valkeakosken kaupungin perusopetuksen kouluissa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella keväällä 2004. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin kaikki Valkeakosken kaupungin perusopetuksen koulujen kolmansien, viidensien ja seitsemänsien luokkien oppilaat. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 688 kappaletta ja niitä palautui 622 kappaletta. Vastausprosentti 96 % tutkimuksessa oli erinomainen.
Teoreettisessa osassa tarkasteltiin suomalaista koulututkimusta, aikaisempien kouluviihtyvyystutkimusten tuloksia sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tekijät jaoteltiin tutkimuksessa neljään osa-alueeseen: kouluun liittyvät tekijät, tovereihin liittyvät tekijät, kotiin liittyvät tekijät ja oppilaaseen itseensä liittyvät tekijät.
Empiirinen osa perustui kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisena kuvauksena frekvenssijakaumien, ryhmien välisien erojen ja muuttujien välisien yhteyksien avulla. Kvantitatiivisen tutkimuksen tukena kyselylomakkeessa oli yksi kvalitatiivisen tutkimuksen piiriin kuuluva avoin kysymys, jolla pyrittiin selittämään suljettujen kysymysten vastauksien syitä.
Tutkimuksen tulos osoitti oppilaiden viihtyvän erittäin hyvin Valkeakosken kaupungin perusopetuksen kouluissa. Erityisen korkealle kouluviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä oppilaat arvioivat luokkatovereiden tärkeyden ja koulun turvallisuuden. Huomattavaa kuitenkin oli, että oppilaiden viihtyvyys vaihteli merkitsevästi eri koulujen välillä.
Tulosten perusteella kolmansien luokkien oppilaat arvioivat kouluviihtyvyytensä huomattavasti paremmaksi kuin seitsemäsluokkalaiset. Lisäksi tutkimus osoitti, että tytöt viihtyivät koulussa paremmin kuin pojat. Monien aiemmin tehtyjen kouluviihtyvyystutkimuksien tulokset tukevat tämän tutkimuksen tuloksia.