In Search of Mobility in Learning (Oppimisen liikkuvuutta etsimässä)
SYVÄNEN, ANTTI (2004)
2004
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13478
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13478
Tiivistelmä
Hakutermit:
verkko-oppiminen, tutkiva oppiminen, matkaviestimet, oppimistyylit, oppimisprosessit, tulevaisuudentutkimus
The major goal of this thesis was to reach an understanding of what kind of learning can at best be supported with the emerging mobile learning technologies. This was examined with following research questions: 1. What kind of future views experts have of mobile learning? 2. What are the special characteristics of mobile learning; what requirements must be filled to form meaningful mobile learning? 3. How do the special characteristics of mobile learning appear in primary school? The studies are presented through 4 refereed articles, presented in international conferences during the years 2003-2004.
The research subjects were mobile learning experts (Finnish, n=4 and international, n=14), 5th and 6th grade students (n=143) and their teachers (n=3). Students and teachers used four different device types (handheld computer, laptop computer, desktop computer and PDA). During the research process the theoretical framework of the thesis “Mobile Learning Components”-model was tested and developed further. It has been derived earlier from a theoretical investigation, and it describes a tentative list of components in mobile learning: (1) Continuity, (2) Learning as a personal process, (3) Contextuality, (4) Accessibility, (5) Time and learning management, and (6) Flexible interaction. The model was operationalised into an on-line self-rating questionnaire, measuring learning styles and mobile learning experiences, and targeted for the students. Bayesian network modelling was used, in order to examine non-linear and hidden data structures. According to the questionnaire, the theoretical framework was supported with the exception of (5) Time and learning management. The learning experience of knowledge search had most statistical dependencies to other measured learning styles and experiences. Delphi-method was used in order to better recognize the expert groups views and SWOT analysis was used to compare them. The international experts supported the theoretical framework with the exception of (1) Continuity, and (5) Time and learning management. The experts had mostly the same views, but the international experts tended to be more sceptical. Finnish experts emphasized personal aspects of learning, when international experts saw community issues more relevant.
One characteristic of mobile learning seems to be seeking information more freely from different domains and constructing knowledge accordingly. Other critical aspects in designing mobile learning are the accessibility issues and the possibility of learning experiences becoming too fragmented.
Keywords: mobile learning, flexible learning, contextual learning, mobile devices, wireless media, computer supported learning, web-based learning
Tämän tutkielman tavoitteena oli päästä ymmärrykseen siitä, millaista oppimistoimintaa voidaan parhaiten tukea mobiiliteknologioiden avulla. Tähän pyrittiin seuraavin tutkimuskysymyksin: 1. Millaisena alan asiantuntijat näkevät mobiililaitteiden oppimiskäytön tulevaisuuden? 2. Mitkä ovat mobiililaitteiden oppimiskäytön erityispiirteet; mitä vaatimuksia toiminnan tulee täyttää, jotta se olisi mielekästä? 3. Miten mobiililaitteiden oppimiskäytön erityispiirteet ilmenevät ala-asteella? Tutkielma koostuu neljästä referee-käsitellystä ja kansainvälisissä konferensseissa vuosina 2003-2004 esitetystä artikkelista.
Tutkimuskohteena olivat suomalaiset (n=4) ja kansainväliset mobiililaitteiden oppimiskäytön asiantuntijat (n=14), 5- ja 6-luokkalaiset oppilaat (n=143), sekä heidän opettajansa (n=3). Oppilaat ja opettajat käyttivät kämmentietokoneita, kannettavia tietokoneita, pöytätietokoneita ja PDA-laitteita. Tutkimusprosessin aikana testattiin ja kehitettiin tutkimuksen teoreettista viitekehystä, ”Mobiilioppimisen osatekijät” mallia. Aiemmin teoreettisen selvityksen pohjalta rakennettu malli sisältää alustavan listan mobiililaitteiden oppimiskäytön osatekijöistä: (1) Jatkuvuus, (2) Oppimisprosessin henkilökohtaisuus, (3) Kontekstuaalisuus, (4) Saavutettavuus, (5) Ajan- ja oppimisenhallinta, sekä (6) Joustava vuorovaikutus. Malli operationalisoitiin oppilaille suunnatuksi itsearviointilomakkeeksi, joka mittaa oppimistyylejä ja mobiileja oppimiskokemuksia. Tulosten analyysissa käytettiin Bayesilaista verkkomallinnusta nonlineaaristen ja piilevien aineiston rakenteiden tutkimiseksi. Tul!
osten mukaan teoreettinen malli sai tukea, lukuun ottamatta (5) Ajan- ja oppimisenhallinnan-osatekijää. Tiedonhakua koskevalla oppimiskokemuksella oli eniten tilastollisia riippuvuuksia muihin mitattuihin oppimistyyleihin ja kokemuksiin. Delfoi-menetelmää käytettiin, jotta asiantuntijaryhmien näkemykset huomioitaisiin paremmin. SWOT-analyysia käytettiin näkemysten vertailuun. Asiantuntijoilla oli enimmäkseen samanlaiset näkemykset, joskin kansainväliset olivat hieman skeptisempiä. Suomalaiset asiantuntijat painottivat oppimisen henkilökohtaisuutta, kansainvälisten painottaessa yhteisöllisyyttä. Teoreettinen viitekehys sai tukea asiantuntijoilta, lukuun ottamatta (1) Jatkuvuus ja (5) Ajan- ja oppimisenhallinnan -osatekijöitä.
Mobiililaitteiden oppimiskäytön ominaispiirre näyttäisi olevan vapaampi tiedonhaku sekä fyysisistä, että virtuaalisista ympäristöistä ja tietämyksen rakentaminen tiedonhaun pohjalta. Huomioitavia tekijöitä mobiilaitteiden oppimiskäytön suunnittelussa ovat saavutettavuuden kysymykset, sekä oppimiskokemusten liiallisen pirstoutumisen mahdollisuus.
Avainsanat: mobiililaitteiden käyttö oppimisessa, joustava oppiminen, kontekstuaalinen oppiminen, mobiililaitteet, langaton media, tietokoneavusteinen oppiminen, verkko-oppiminen
verkko-oppiminen, tutkiva oppiminen, matkaviestimet, oppimistyylit, oppimisprosessit, tulevaisuudentutkimus
The major goal of this thesis was to reach an understanding of what kind of learning can at best be supported with the emerging mobile learning technologies. This was examined with following research questions: 1. What kind of future views experts have of mobile learning? 2. What are the special characteristics of mobile learning; what requirements must be filled to form meaningful mobile learning? 3. How do the special characteristics of mobile learning appear in primary school? The studies are presented through 4 refereed articles, presented in international conferences during the years 2003-2004.
The research subjects were mobile learning experts (Finnish, n=4 and international, n=14), 5th and 6th grade students (n=143) and their teachers (n=3). Students and teachers used four different device types (handheld computer, laptop computer, desktop computer and PDA). During the research process the theoretical framework of the thesis “Mobile Learning Components”-model was tested and developed further. It has been derived earlier from a theoretical investigation, and it describes a tentative list of components in mobile learning: (1) Continuity, (2) Learning as a personal process, (3) Contextuality, (4) Accessibility, (5) Time and learning management, and (6) Flexible interaction. The model was operationalised into an on-line self-rating questionnaire, measuring learning styles and mobile learning experiences, and targeted for the students. Bayesian network modelling was used, in order to examine non-linear and hidden data structures. According to the questionnaire, the theoretical framework was supported with the exception of (5) Time and learning management. The learning experience of knowledge search had most statistical dependencies to other measured learning styles and experiences. Delphi-method was used in order to better recognize the expert groups views and SWOT analysis was used to compare them. The international experts supported the theoretical framework with the exception of (1) Continuity, and (5) Time and learning management. The experts had mostly the same views, but the international experts tended to be more sceptical. Finnish experts emphasized personal aspects of learning, when international experts saw community issues more relevant.
One characteristic of mobile learning seems to be seeking information more freely from different domains and constructing knowledge accordingly. Other critical aspects in designing mobile learning are the accessibility issues and the possibility of learning experiences becoming too fragmented.
Keywords: mobile learning, flexible learning, contextual learning, mobile devices, wireless media, computer supported learning, web-based learning
Tämän tutkielman tavoitteena oli päästä ymmärrykseen siitä, millaista oppimistoimintaa voidaan parhaiten tukea mobiiliteknologioiden avulla. Tähän pyrittiin seuraavin tutkimuskysymyksin: 1. Millaisena alan asiantuntijat näkevät mobiililaitteiden oppimiskäytön tulevaisuuden? 2. Mitkä ovat mobiililaitteiden oppimiskäytön erityispiirteet; mitä vaatimuksia toiminnan tulee täyttää, jotta se olisi mielekästä? 3. Miten mobiililaitteiden oppimiskäytön erityispiirteet ilmenevät ala-asteella? Tutkielma koostuu neljästä referee-käsitellystä ja kansainvälisissä konferensseissa vuosina 2003-2004 esitetystä artikkelista.
Tutkimuskohteena olivat suomalaiset (n=4) ja kansainväliset mobiililaitteiden oppimiskäytön asiantuntijat (n=14), 5- ja 6-luokkalaiset oppilaat (n=143), sekä heidän opettajansa (n=3). Oppilaat ja opettajat käyttivät kämmentietokoneita, kannettavia tietokoneita, pöytätietokoneita ja PDA-laitteita. Tutkimusprosessin aikana testattiin ja kehitettiin tutkimuksen teoreettista viitekehystä, ”Mobiilioppimisen osatekijät” mallia. Aiemmin teoreettisen selvityksen pohjalta rakennettu malli sisältää alustavan listan mobiililaitteiden oppimiskäytön osatekijöistä: (1) Jatkuvuus, (2) Oppimisprosessin henkilökohtaisuus, (3) Kontekstuaalisuus, (4) Saavutettavuus, (5) Ajan- ja oppimisenhallinta, sekä (6) Joustava vuorovaikutus. Malli operationalisoitiin oppilaille suunnatuksi itsearviointilomakkeeksi, joka mittaa oppimistyylejä ja mobiileja oppimiskokemuksia. Tulosten analyysissa käytettiin Bayesilaista verkkomallinnusta nonlineaaristen ja piilevien aineiston rakenteiden tutkimiseksi. Tul!
osten mukaan teoreettinen malli sai tukea, lukuun ottamatta (5) Ajan- ja oppimisenhallinnan-osatekijää. Tiedonhakua koskevalla oppimiskokemuksella oli eniten tilastollisia riippuvuuksia muihin mitattuihin oppimistyyleihin ja kokemuksiin. Delfoi-menetelmää käytettiin, jotta asiantuntijaryhmien näkemykset huomioitaisiin paremmin. SWOT-analyysia käytettiin näkemysten vertailuun. Asiantuntijoilla oli enimmäkseen samanlaiset näkemykset, joskin kansainväliset olivat hieman skeptisempiä. Suomalaiset asiantuntijat painottivat oppimisen henkilökohtaisuutta, kansainvälisten painottaessa yhteisöllisyyttä. Teoreettinen viitekehys sai tukea asiantuntijoilta, lukuun ottamatta (1) Jatkuvuus ja (5) Ajan- ja oppimisenhallinnan -osatekijöitä.
Mobiililaitteiden oppimiskäytön ominaispiirre näyttäisi olevan vapaampi tiedonhaku sekä fyysisistä, että virtuaalisista ympäristöistä ja tietämyksen rakentaminen tiedonhaun pohjalta. Huomioitavia tekijöitä mobiilaitteiden oppimiskäytön suunnittelussa ovat saavutettavuuden kysymykset, sekä oppimiskokemusten liiallisen pirstoutumisen mahdollisuus.
Avainsanat: mobiililaitteiden käyttö oppimisessa, joustava oppiminen, kontekstuaalinen oppiminen, mobiililaitteet, langaton media, tietokoneavusteinen oppiminen, verkko-oppiminen