Toimittajien näkemyksiä verkkojournalismin uskottavuudesta

Abstract

Hakutermit:

uskottavuus, verkkojournalismi, verkkojulkaisu, media, internet, toimittaja

Tutkielmaa varten olen kartoittanut perinteisen median toimittajien näkemyksiä verkkojournalismin ja verkkojulkaisujen uskottavuudesta. Lähtökohtana on ollut selvittää, kuinka uskottavana painetun ja sähköisen median toimittajat pitävät verkkojournalismia sekä toisaalta niitä tekijöitä, jotka toimittajien mielestä vaikuttavat uskottavuuteen. Tutkimukseen osallistuneet 13 toimittajaa työskentelivät Pirkanmaalla sanomalehti Aamulehden ja YLE:n Tampereen radion (&tv:n) toimituksissa. Aineistoa olen kerännyt kahdella eri menetelmällä: haastatteluilla sekä uudella www-sivujen uskottavuustutkimusta varten kehitetyllä havaintoon ja tulkintaan perustuvalla arviointimenetelmällä (P-I ­menetelmä).

Toimittajien suhtautuminen verkkojournalismiin ja verkkotoimittajiin oli jossain määrin varauksellista. Saadun aineiston perusteella internet on tutkimukseen osallistuneille toimittajille varsin arkipäiväinen uutisväline, mutta ei kuitenkaan kovin tärkeä tai uskottava uutisväline verrattuna sanomalehteen, radioon tai televisioon. Tärkeimmäksi verkkojulkaisun uskottavuuteen vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui kytkentä perinteisestä mediasta tunnettuun tiedotusvälineeseen. Tällaisen verkkoversion uskottavuuden takeena on tunnettu tuotemerkki, emojulkaisusta kierrätettävä uutisaineisto, suuren mediatalon tarjoamat taloudelliset ja toimitukselliset resurssit sekä oletus vastuullisesta ja laadukkaasta uutistuotannosta. Pelkästään internetissä ilmestyviä verkkojulkaisuja toimittajat eivät pitäneet kovin uskottavina, mutta kovalla työllä niilläkin on mahdollisuuksia muodostua uskottavaksi nimeksi etenkin erikoisaloilla.

Ajanmukainen ja selkeä ulkoasu oli merkittävä uskottavuuteen myönteisesti vaikuttava tekijä ja vastaavasti epämiellyttävä ulkoasu vaikutti vastaajien mielestä heikentävästi koko julkaisun uskottavuuteen. Verkkojulkaisujen visuaalinen ulkoasu yhdistyi vastaajien mielikuvissa myös julkaisun uutistarjonnan laatuun. Sanomalehden toimittajat ottivat esille radio/tv-toimittajia useammin uutisten sisäisiin ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä, joista tärkeimpiä olivat uutisten puolueettomuus, riippumattomuus ja tasapuolisuus sekä faktojen paikkansapitävyys. Merkittäväksi uskottavuustekijäksi osoittautui myös käytettyjen lähteiden laatu ja lähteiden ilmoittaminen uutisen yhteydessä, samoin kuin mainosten ja toimituksellisen aineiston erotteleminen toisistaan. Juttujen tiivistäminen verkkoa varten jakoi vastaajat kahteen leiriin, toisten mielestä lyhyitä juttuja on helppo lukea, toisten mielestä tiivistäminen heikentää jutun laatua ja monipuolisuutta. Jatkuva uutistarjonnan päivittäminen nähtiin verkon suurena mahdollisuutena ­ ja toisaalta myös uskottavan verkkojulkaisun velvollisuutena. Uutisten nopeaan julkaisutahtiin liitettiin silti riski virheellisten tietojen julkaisemisesta.

Toimittajat toivoivat, että verkkojournalismi itsenäistyisi ja profiloituisi selkeämmin omaksi journalismin lajiksi, mikä edellyttäisi itsenäisempää uutistuotantoa ja verkon potentiaalien hyödyntämistä nykyistä paremmin. Tutkittavien näkemyksen mukaan uskottava maine täytyy hakea ensin perinteisten tiedotusvälineiden kautta, esimerkiksi tekemällä omia ja laadukkaita uutisia, joita perinteiset tiedotusvälineet katsovat aiheelliseksi siteerata.