"Vain yksi on joukosta poissa, Sven Dufvaa siellä ei näy..." Kuokkavierastapahtumat suomalaisessa mielenosoitusperinteessä
RYTÖHONKA, TAPANI (2004)
2004
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-09-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13449
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13449
Sisällysluettelo
Tiivistelmäsivu Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1. Mielenosoitus 1 1.2. Tutkimusongelma ja teoreettinen viitekehys 4 Viitteet johdantoon 7 I OSA: KUOKKAVIERASTAPAHTUMAT 1996-2002 2.. Kuokkavierastapahtumat ja suomalainen mielenosoitusperinne 2.1. Liike ja toiminta 9 2.2. Historia, valtio ja älymystö 10 2.3. Rauhanomaisuus ja yksityisomaisuuden suoja 12 2.4. Yhteenveto luvusta 2 16 Viitteet lukuun 2 18 3. Kuokkavierastapahtumat 1996-2002 3.1. Kuokkavierastapahtumien synty ja suhde kansalaisjärjestöihin 19 3.2. Tottelemattomuus 22 3.3. Kadunvaltaus 26 3.4. Kuokkavierastapahtumat 1997-2000 28 3.5. Kuokkavierastapahtuman 2001 toimintamalli 29 3.6. Kuokkavierastapahtuma 2001 32 3.7. Kuokkavierastapahtuma 2002 34 3.8. Yhteenveto luvusta 3 36 Viitteet lukuun 3 39 II OSA: KUOKKAVIERASTAPAHTUMISTA KÄYTY KESKUSTELU 4. Kuokkavierastapahtumista käyty keskustelu 4.1.1. Tutkimusaineistot 42 4.1.2. Kari Palosen poliittisen toiminnan teoria 43 4.1.3. Tieteenalan jähmeästä tittelistä tapahtumisen ilmaisuun 45 4.1.4. Politikointi ja politisointi 47 4.1.5. Aika ja kontingenssi 48 4.2.1. Helsingin Sanomien tutkimusaineisto 49 4.2.2. Poliittisen käsite Helsingin Sanomien tutkimusaineistossa 53 4.3.1. Suomen Attacin tutkimusaineisto 56 4.3.2. Poliittisen käsite Suomen Attacin tutkimusaineistossa 60 4.4.1. Vaikuttavan tietotoimiston tutkimusaineisto 61 4.4.2. Poliittisen käsite Vaikuttavan tietotoimiston tutkimusaineistossa 68 4.5.1. Eduskunnan tutkimusaineisto 70 4.5.2. Poliittisen käsite eduskunnan tutkimusaineistossa 76 4.6. Yhteenveto luvusta 4 79 Viitteet lukuun 4 82 III OSA: KUOKKAVIERASTAPAHTUMAT REFLEKSIIVISEN MODERNISAATION TEORIAN JA ANARKISMIN TEORIOIDEN VALOSSA 5. Ulrich Beckin refleksiivisen modernisaation teoria 5.1. Refleksiivisen modernisaation teoria suhteessa identiteettiprojektiin ja poliittisen toiminnan teoriaan 86 5.2. Modernin menestys ja riskiyhteiskunta 87 5.3. Yksilöllistyminen ja alapolitiikka 89 5.4. Asiantuntijuus ja välittäjäinstituutiot 90 5.5. Refleksiivinen modernisaatio 91 5.6. Tutkimusongelma refleksiivisen modernisaation teorian valossa 93 Viitteet lukuun 5 97 6. Anarkismin teorioita 6.1. Anarkismin käsite Kuokkavierastapahtumissa 98 6.2. Valtio ja yhteiskunta anarkismin näkökulmasta 99 6.3. Epanjalaisen anarkismin aika 102 6.4. Anarkismin politiikka ja etiikka 104 6.5. Kuokkavierastapahtumat anarkismin teorian valossa 106 Viitteet lukuun 6 109 7. Globaalit kuokkavieraat 7.1. Kansallisvaltion viitekehys murtuu 110 7.2. Tottelemattomuus uuden kansalaisaktivismin identiteettinä 112 7.3. Paikallinen Kuokkavierastapahtumissa 114 Viitteet lukuun 7 115 Lähteet 116 LIITTEET LIITE 1: Kuokkavierasjulistus 2001 LIITE 2: Oinonen, Lauri ym.: Taksiliikenteen harjoittajien ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen yleisillä paikoilla. Kirjallinen kysymys 1054/2002 LIITE 3: Harju, Jukka: Poliisilla täysi työ varjella Linnaa mielenosoittajilta. Uutinen Helsingin Sanomissa 8.12.2002, 336/2002 (37339)
Tiivistelmä
Hakutermit:
kuokkavierastapahtumat, mielenosoitukset, itsenäisyyspäivä, tottelemattomuus, "Ulrich Beck", "Giorgio Agamben"
Tutkielma käsittelee itsenäisyyspäivinä 1996-2002 Presidentinlinnan edessä järjestettyjä, Kuokkavierastapahtumiksi nimettyjä mielenosoituksia. Kuokkavierastapahtumien keskeiset teemat ovat työttömyyden ja asunnottomuuden kasvun ja sosiaaliturvan leikkausten ja niistä vastuulliseksi nimetyn uusliberalistisen talouspolitiikan vastustus.
Kuokkavierastapahtumat ovat ei-hierarkisesti johdettuja mielenosoituksia, joissa pyritään yhdistämään useita eri poliittisia toimijoita saman tematiikan ja protestin nimissä siten, etteivät nämä toimijat menetä ominaislaatuaan. Kuokkavierastapahtumiin ainakin joinakin vuosina osallistuneista toimijoista mainittakoon yksityishenkilöiden lisäksi anarkosyndikalistinen Solidaarisuus, Valkohaalarit, SKP:n ja Vasemmistonuorten piirijärjestöt ja Itsehallinnolliset toverit. Tämä pyrkimys heterogeenisyyteen on suomalaisessa mielenosoitusperinteessä poikkeuksellista. Tutkimusongelma onkin, miksi Kuokkavierastapahtumat poikkeavat suomalaisesta rationaalisesta ja valtiosuuntautuneesta mielenosoitusperinteestä.
Tutkimusongelmaan vastaamiseksi Kuokkavierastapahtumia on tutkittu sijoittamalla ne Ulrich Beckin refleksiivisen modernisaation ja riskiyhteiskunnan teoriaan. Näin on havainnollistettu niissä ilmenevää, modernin teollisen yhteiskunnan ja kansallisvaltion murroksessa niiden usein konservatiivisesta politiikkakäsityksestä poikkeavaa poliittisen tulkintaa. Tätä tulkintaa on edelleen pyritty selittämään Kari Palosen poliittisen toiminnan teorian avulla. Näin on päädytty kahden eri poliittisen käsitteen tulkinnan jakoon: toinen tulkitsee poliittisen tapahtuvan jo olemassaolevissa poliittisissa instituutioissa, toinen myös niiden ulkopuolella. Ei-valtiolliseen politiikkaan pyrkivät Kuokkavierastapahtumat edustavat jälkimmäistä tulkintaa.
Kuokkavierastapahtumat on nähty osana uutta globaalia kansalaisaktivismia. Tämän kansalaisaktivismin luonnetta on pyritty selvittämään Giorgio Agambenin ja Michael Hardtin ja Antonio Negrin tottelemattomuuden teorian avulla, ja sen sukulaisuutta anarkismin eri teorioihin on myös osoitettu. Tottelemattomuus on valittu Kuokkavierastapahtumien yhteiseksi toimintaperiaatteeksi vuodesta 2001 lähtien. Sitä on toteutettu ennen kaikkea kadunvaltauksin: mielenosoittajat ovat pyrkineet häiritsemään itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsuvieraita kuljettavien taksien kulkua. On kuitenkin huomattava, että tapahtuman ei-hierarkisesta luonteesta johtuen tottelemattomuuden ei voida katsoa luonnehtivan kaikkien osallistuvien mielenosoittajien ja mielenosoittajaryhmien toimintaa.
Paikallisesti Kuokkavierastapahtumia on leimannut kansallisvaltion viitekehyksen tendenssi kieltää ne poliittisena toimintana. Metodina tutkimuksessa on käytetty haastattelujen ja osallistumattoman havainnoinnin lisäksi etenkin Helsingin Sanomien, eduskunnan, Suomen Attacin ja Vaikuttavan tietotoimistojen aihetta koskevien aineistojen analyysiä. Näistä Helsingin Sanomien ja eduskunnan aineistojen voidaan esittää propagoivan poliittisen institutionalisoitunutta, konservatiivista tulkintaa. Tämä on vaikeuttanut Kuokkavierastapahtumien protestin pääsyä parlamentaariseen keskusteluun ja ollut omiaan antamaan suurelle yleisölle kuvaa niistä poliittisesti huonosti tai ei lainkaan motivoituneena huliganismina. Keskeinen tutkimustulos on se, ettei tällainen tulkinta ole validi.
kuokkavierastapahtumat, mielenosoitukset, itsenäisyyspäivä, tottelemattomuus, "Ulrich Beck", "Giorgio Agamben"
Tutkielma käsittelee itsenäisyyspäivinä 1996-2002 Presidentinlinnan edessä järjestettyjä, Kuokkavierastapahtumiksi nimettyjä mielenosoituksia. Kuokkavierastapahtumien keskeiset teemat ovat työttömyyden ja asunnottomuuden kasvun ja sosiaaliturvan leikkausten ja niistä vastuulliseksi nimetyn uusliberalistisen talouspolitiikan vastustus.
Kuokkavierastapahtumat ovat ei-hierarkisesti johdettuja mielenosoituksia, joissa pyritään yhdistämään useita eri poliittisia toimijoita saman tematiikan ja protestin nimissä siten, etteivät nämä toimijat menetä ominaislaatuaan. Kuokkavierastapahtumiin ainakin joinakin vuosina osallistuneista toimijoista mainittakoon yksityishenkilöiden lisäksi anarkosyndikalistinen Solidaarisuus, Valkohaalarit, SKP:n ja Vasemmistonuorten piirijärjestöt ja Itsehallinnolliset toverit. Tämä pyrkimys heterogeenisyyteen on suomalaisessa mielenosoitusperinteessä poikkeuksellista. Tutkimusongelma onkin, miksi Kuokkavierastapahtumat poikkeavat suomalaisesta rationaalisesta ja valtiosuuntautuneesta mielenosoitusperinteestä.
Tutkimusongelmaan vastaamiseksi Kuokkavierastapahtumia on tutkittu sijoittamalla ne Ulrich Beckin refleksiivisen modernisaation ja riskiyhteiskunnan teoriaan. Näin on havainnollistettu niissä ilmenevää, modernin teollisen yhteiskunnan ja kansallisvaltion murroksessa niiden usein konservatiivisesta politiikkakäsityksestä poikkeavaa poliittisen tulkintaa. Tätä tulkintaa on edelleen pyritty selittämään Kari Palosen poliittisen toiminnan teorian avulla. Näin on päädytty kahden eri poliittisen käsitteen tulkinnan jakoon: toinen tulkitsee poliittisen tapahtuvan jo olemassaolevissa poliittisissa instituutioissa, toinen myös niiden ulkopuolella. Ei-valtiolliseen politiikkaan pyrkivät Kuokkavierastapahtumat edustavat jälkimmäistä tulkintaa.
Kuokkavierastapahtumat on nähty osana uutta globaalia kansalaisaktivismia. Tämän kansalaisaktivismin luonnetta on pyritty selvittämään Giorgio Agambenin ja Michael Hardtin ja Antonio Negrin tottelemattomuuden teorian avulla, ja sen sukulaisuutta anarkismin eri teorioihin on myös osoitettu. Tottelemattomuus on valittu Kuokkavierastapahtumien yhteiseksi toimintaperiaatteeksi vuodesta 2001 lähtien. Sitä on toteutettu ennen kaikkea kadunvaltauksin: mielenosoittajat ovat pyrkineet häiritsemään itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsuvieraita kuljettavien taksien kulkua. On kuitenkin huomattava, että tapahtuman ei-hierarkisesta luonteesta johtuen tottelemattomuuden ei voida katsoa luonnehtivan kaikkien osallistuvien mielenosoittajien ja mielenosoittajaryhmien toimintaa.
Paikallisesti Kuokkavierastapahtumia on leimannut kansallisvaltion viitekehyksen tendenssi kieltää ne poliittisena toimintana. Metodina tutkimuksessa on käytetty haastattelujen ja osallistumattoman havainnoinnin lisäksi etenkin Helsingin Sanomien, eduskunnan, Suomen Attacin ja Vaikuttavan tietotoimistojen aihetta koskevien aineistojen analyysiä. Näistä Helsingin Sanomien ja eduskunnan aineistojen voidaan esittää propagoivan poliittisen institutionalisoitunutta, konservatiivista tulkintaa. Tämä on vaikeuttanut Kuokkavierastapahtumien protestin pääsyä parlamentaariseen keskusteluun ja ollut omiaan antamaan suurelle yleisölle kuvaa niistä poliittisesti huonosti tai ei lainkaan motivoituneena huliganismina. Keskeinen tutkimustulos on se, ettei tällainen tulkinta ole validi.