Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloite kansainvälisen yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin tuottajana.
LAUKKANEN, WILMA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAUKKANEN, WILMA
2004
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-09-27Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 2 1.1. TUTKIELMAN TAUSTA 1.2. TUTKIELMAN TAVOITTEET 1.3. TUTKIELMAN RAKENNE 2. TEOREETTIS-METODOLOGINEN LÄHTÖKOHTA 7 2.1. KONSTRUKTIVISTINEN NÄKÖKULMA NORMEIHIN 2.2. TUTKIELMAN MENETELMÄLLINEN RATKAISU 2.3. TUTKIMUSAINEISTON RAJAUS JA LÄHDEKRITIIKKI 3. NORMIN MUODOSTUMINEN KANSAINVÄLISESSÄ POLITIIKASSA 17 3.1. NORMI 3.1.1. Normin määrittely 3.1.2. Onko normeilla merkitystä? 3.2. NORMIN TUOTTAJA 3.3. NORMATIIVINEN YMPÄRISTÖ 3.4. NORMIN MUODOSTUMINEN 3.4.1. Idean esiinnousu 3.4.2. Normin alullepano 3.4.3. Normin diffuusio ja sosialisaatio 3.4.4. Normin institutionalisaatio 4. GLOBAL COMPACT -ALOITE 36 4.1. ALOITTEEN PERUSTA 4.2. TOIMIJAT 4.3. OSALLISTUMISMEKANISMIT 4.4. HALLINTA 5. ANALYYSI 41 5.1. IDEAN ESIINNOUSU 41 5.1.1. Normin tuottajan rooli 5.1.2. Idean ominaisuudet ja ideaan liittyvä ideakokonaisuus 5.2. NORMIN ALULLEPANO 48 5.2.1. Idean kehystäminen 5.2.2. Normikandidaatti ja sitä tukeva normirakenne 5.2.3. Aloitteeseen kohdistunut kritiikki 5.3. NORMIN DIFFUUSIO JA SOSIALISAATIO 61 5.3.1. Diffuusiostrategiat 5.3.2. Normiyhteisön rakentaminen 5.3.3. Sosialisaatioprosessi 5.4. NORMIN INSTITUTIONALISAATIO 73 5.4.1. Institutionalisoitumista tukevat seikat 5.4.2. Institutionalisoitumisen haasteet 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 80 7. LÄHTEET 85 7.1. KIRJALLISUUS 7.2. TUTKIMUSAINEISTO
Tiivistelmä
Hakutermit:
Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu, Global Compact, normin muodostuminen, Yhdistyneet kansakunnat
Tutkielmani käsittelee YK:n Global Compact -aloitetta ja yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin muodostumista. Tutkimuskohteeni Global Compact on vastuullisen yritystoiminnan edistämiseen tähtäävä aloite, jonka tavoitteena on koota yrityksistä, YK:n organisaatioista ja kansalaisjärjestöistä globaali verkosto, joka jäsenet toimivat yhteistyössä yhteiskunnallisesti kestävän kansainvälisen talouden edistämiseksi. Aloitteen perustana on kolme keskeistä kansainvälistä julistusta: YK:n ihmisoikeuksien julistus, ILOn työelämää koskevat periaatteet sekä niin kutsuttu Rion ympäristöjulistus. Sekä julkisyksityinen kumppanuus että tietoinen normin sisällön tuottaminen keskusteluiden ja käytäntöjen avulla ovat tutkimuskohteelleni ominaisia piirteitä.
Tutkielmassani tarkastelen YK:n Global Compact -aloitetta yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin tuottajana. Tavoitteenani on selvittää, minkälainen mekanismi Global Compact -aloite normintuottajana on? Minkälaisia etuja ja esteitä aloitteella on yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin muodostumisen prosessin kannalta katsottuna? Molemmat kysymykset perustuvat tarpeelle löytää kansainvälisesti hyväksytty määritelmä yrityksen yhteiskunnalliselle vastuulle: globaalissa maailmassa tarvitaan globaalisti jaettua käsitystä siitä, mitä monikansallisilta yrityksiltä voi odottaa ja mitä yrityksen yhteiskunnallinen vastuu käytännössä tarkoittaa. Tutkielmassani tarkastelen Global Compact -aloitetta nimenomaan aloitteen omasta näkökulmasta katsottuna. Tutkimusaineistonani käytän Global Compact -verkkoportaalin sisältöä.
Teoreettis-metodologisena lähtökohtanani käytän tutkielmassani sosiaalista konstruktivismia ja kvalitatiivista analyysia. Sosiaalinen konstruktivismi tarkastelee maailmaa toimijoiden intersubjektiivisesti luomana todellisuutena. Tutkielmassani tämä konstruktivistinen lähestymistapa tarjoaa perustan normin ja normin muodostumisen ymmärtämiselle. Valitsemani näkökulma perustuu siis normin tutkimukseen Kansainvälisessä politiikassa. Käydyn konstruktivistisen keskustelun pohjalta keskityn työssäni tarkastelemaan normia, normin tuottajaa, normatiivista rakennetta ja normin muodostumista sekä rakentamaan analyyttista mallia analyysini pohjaksi. Normin muodostumisen viitemalli jakautuu neljään osaan: idean kehystäminen, normin alullepano, normin diffuusio ja sosialisaatio sekä normin institutionalisaatio. Tarkastelen aineistoani deskriptiivisellä ja holistisella otteella näiden neljän normin muodostumisen eri vaiheen kautta. Analyysini keskiöön pyrin nostamaan normin tuottajan.
Analyysini pohjalta on todettavissa, että yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normikandidaatin kehystäminen vapaaehtoiseksi, ei-sitovaksi oppimisfoorumiksi ja pohjaaminen universaalisti hyväksyttyihin arvoihin ovat edistäneet tämän normikandidaatin leviämistä ja hyväksytyksi tuloa. Näin normintuottaja on ainakin tässä suhteessa onnistunut kehystämisessään. Normikandidaatin diffuusio ja sosialisaatioprosessien tärkeimpinä strategioina toimivat Global Compactin osallistumismekanismit − politiikkakeskustelut, oppimisfoorumit, erilaiset verkostot ja kumppanuusprojektit − ovat mahdollistaneet normiyhteisön synnyn, vaikka kriittinen piste normin vakiintumiselle on vielä saavuttamatta. Normin institutionalisoitumiselle on yksilöitävissä sekä edistäviä että hidastavia tekijöitä. Yhteistyön laatu ja konkreettisten tulosten osoittaminen ovat normin muodostamisen kannalta suurimmat haasteet.
Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu, Global Compact, normin muodostuminen, Yhdistyneet kansakunnat
Tutkielmani käsittelee YK:n Global Compact -aloitetta ja yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin muodostumista. Tutkimuskohteeni Global Compact on vastuullisen yritystoiminnan edistämiseen tähtäävä aloite, jonka tavoitteena on koota yrityksistä, YK:n organisaatioista ja kansalaisjärjestöistä globaali verkosto, joka jäsenet toimivat yhteistyössä yhteiskunnallisesti kestävän kansainvälisen talouden edistämiseksi. Aloitteen perustana on kolme keskeistä kansainvälistä julistusta: YK:n ihmisoikeuksien julistus, ILOn työelämää koskevat periaatteet sekä niin kutsuttu Rion ympäristöjulistus. Sekä julkisyksityinen kumppanuus että tietoinen normin sisällön tuottaminen keskusteluiden ja käytäntöjen avulla ovat tutkimuskohteelleni ominaisia piirteitä.
Tutkielmassani tarkastelen YK:n Global Compact -aloitetta yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin tuottajana. Tavoitteenani on selvittää, minkälainen mekanismi Global Compact -aloite normintuottajana on? Minkälaisia etuja ja esteitä aloitteella on yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normin muodostumisen prosessin kannalta katsottuna? Molemmat kysymykset perustuvat tarpeelle löytää kansainvälisesti hyväksytty määritelmä yrityksen yhteiskunnalliselle vastuulle: globaalissa maailmassa tarvitaan globaalisti jaettua käsitystä siitä, mitä monikansallisilta yrityksiltä voi odottaa ja mitä yrityksen yhteiskunnallinen vastuu käytännössä tarkoittaa. Tutkielmassani tarkastelen Global Compact -aloitetta nimenomaan aloitteen omasta näkökulmasta katsottuna. Tutkimusaineistonani käytän Global Compact -verkkoportaalin sisältöä.
Teoreettis-metodologisena lähtökohtanani käytän tutkielmassani sosiaalista konstruktivismia ja kvalitatiivista analyysia. Sosiaalinen konstruktivismi tarkastelee maailmaa toimijoiden intersubjektiivisesti luomana todellisuutena. Tutkielmassani tämä konstruktivistinen lähestymistapa tarjoaa perustan normin ja normin muodostumisen ymmärtämiselle. Valitsemani näkökulma perustuu siis normin tutkimukseen Kansainvälisessä politiikassa. Käydyn konstruktivistisen keskustelun pohjalta keskityn työssäni tarkastelemaan normia, normin tuottajaa, normatiivista rakennetta ja normin muodostumista sekä rakentamaan analyyttista mallia analyysini pohjaksi. Normin muodostumisen viitemalli jakautuu neljään osaan: idean kehystäminen, normin alullepano, normin diffuusio ja sosialisaatio sekä normin institutionalisaatio. Tarkastelen aineistoani deskriptiivisellä ja holistisella otteella näiden neljän normin muodostumisen eri vaiheen kautta. Analyysini keskiöön pyrin nostamaan normin tuottajan.
Analyysini pohjalta on todettavissa, että yrityksen yhteiskunnallinen vastuu -normikandidaatin kehystäminen vapaaehtoiseksi, ei-sitovaksi oppimisfoorumiksi ja pohjaaminen universaalisti hyväksyttyihin arvoihin ovat edistäneet tämän normikandidaatin leviämistä ja hyväksytyksi tuloa. Näin normintuottaja on ainakin tässä suhteessa onnistunut kehystämisessään. Normikandidaatin diffuusio ja sosialisaatioprosessien tärkeimpinä strategioina toimivat Global Compactin osallistumismekanismit − politiikkakeskustelut, oppimisfoorumit, erilaiset verkostot ja kumppanuusprojektit − ovat mahdollistaneet normiyhteisön synnyn, vaikka kriittinen piste normin vakiintumiselle on vielä saavuttamatta. Normin institutionalisoitumiselle on yksilöitävissä sekä edistäviä että hidastavia tekijöitä. Yhteistyön laatu ja konkreettisten tulosten osoittaminen ovat normin muodostamisen kannalta suurimmat haasteet.